Nordisk Medie Nyt

ISLANTI 

Islantilaisia tietokoneohjelmia kuulovammaisten kielenopetuksen tarpeisiin 

Islannin kuulovammaisten viestintäkeskus on kehittänyt uuden ohjelman kuulovammaisille tarkoitetun kielenopetusmateriaalin laatimista varten. Kyseessä on pioneeriprojekti, joka avaa kuulovammaisille uusia mahdollisuuksia kielenoppimiseen. Viestintäkeskus on jo aloittanut tanskan kielen opetusmateriaalin laatimisen yhteistyössä tanskalaisten kanssa.

Tarkoitukseen on myönnetty 700 000 Tanskan kruunua vuodessa kolmen vuoden ajaksi EU:n LINGUA-D-Sokrates -ohjelmasta. "Opetusmateriaalin laatimisessa käytettävä ohjelma on jonkinlainen kehysohjelma, väline, jolla laaditaan opetusmateriaalia yhdistämällä tekstiä ja viittomakieltä toisiinsa", sanoo viestintäkeskuksen johtaja Valgerður Stefánsdóttir. Kyseessä on itse asiassa kaksi ohjelmaa: materiaalin laatijalle tarkoitettu ohjelma ja oppilaille tarkoitettu käyttöliittymä oppimateriaalin käyttöä varten.

Ohjelmaa sen paremmin kuin opetusmateriaaliakaan ei ole vielä erityisesti markkinoitu, mutta niiden tarve on kaikesta päättäen hyvin suuri, sillä kuulovammaiset eivät ole tähän mennessä voineet missään opiskella vieraita kieliä muulla tavoin kuin toisen kielensä kautta. Projekti toteutetaan yhteistyössä tanskalaisten ja norjalaisten kanssa; norjalaisten kanssa on tehty helmikuusta lähtien yhteistyötä ohjelman kehittämisessä ja tanskalaisten kanssa jo kahden vuoden ajan opetusmateriaalin laatimisessa.

Toiveena on, että ohjelma voitaisiin esitellä Ruotsissa marraskuussa järjestettävässä konferenssissa, jonka teemana on multimedian käyttö kuulovammaisten opetuksessa. Se on myös ensimmäinen julkinen tilaisuus, jossa esitellään kyseisellä ohjelmalla laadittua opetusmateriaalia. Vuoden loppuun mennessä on tarkoitus saada valmiiksi 48 kertomusta tanskan opetuksen tarpeisiin. Ensi vuonna on tarkoitus laatia materiaalia mm. kielioppiopetuksen ja tanskan viittomakielen opetuksen tarpeisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään viestinnän harjoitteluun ja kuulovammaisille tarkoitetun yhtenäisen tanskan opetusmateriaalin laatimiseen.

Viestintäkeskus on saanut kahden viime vuoden aikana yhteensä 1,7 miljoonaa Tanskan kruunua islannin ja tanskan kielen opetusmateriaalin laatimiseen kuulovammaisille. Projektin edustajat olettavat saavansa saman verran tukea myös tälle projektille, osaksi viestintäkeskuksen omasta käyttöpääomasta ja osaksi tanskalaiselta yhteistyökumppanilta, Center for Tegnsprog og Tegnstøttet Kommunikation -keskukselta.

JG

Televisioväkivallan vaikutus lapsiin ja nuoriin 

Tuoreen islantilaisen tutkimuksen mukaan nuorten aggressiivisuus näyttää olevan yhteydessä siihen aikamäärään, jonka he käyttävät televisioväkivallan katseluun. Tutkimus tehtiin tammikuun lopulla ja helmikuun alussa Reykjavikin 12­16-vuotiaiden oppilaiden keskuudessa 10 koulussa. Tavoitteena oli mm. selvittää, miten kotiolot ja kommunikaatio vanhempien kanssa vaikuttivat lasten televisio-ohjelmien valintaan, ja myös sitä, miksi lapset ja nuoret katsovat televisiota.

Tämä tutkimus on Islannissa ensimmäinen, jossa on pystytty osoittamaan yhteys aggressiivisuuden ja tv-väkivallan välillä. Sen sisältämien lukujen avulla ei kuitenkaan pystytä selittämään, miten nämä kaksi asiaa liittyvät toisiinsa. Tutkimuksen mukaan vanhempien ja lasten välisellä kommunikaatiolla on suurempi vaikutus aggressiivisuuteen kuin televisiolla. Lisäksi pojat osoittautuivat aggressiivisemmiksi kuin tytöt. Vastauksissa kysymykseen, miten paljon nuoret nauttivat väkivaltakohtausten katsomisesta, ilmeni suuri ero: pojat nauttivat väkivaltakohtauksista oman arvionsa mukaan huomattavasti enemmän kuin tytöt, vaikka väkivalta näyttää lisääntyvän myös tyttöjen keskuudessa.

JG

Kahdeksan miljoonaa Tanskan kruunua tv-ohjelmien tekoon 

Islannin radio- ja televisioasemien kulttuurirahasto jakoi tämän vuoden kesäkuussa kahdeksan miljoonaa Tanskan kruunua Islannin elokuva-alalle. Tukea haettiin 264 projektille yhteensä 50 miljoonan Tanskan kruunun edestä. Projektien kokonaiskustannukset nousivat kuitenkin peräti 125 miljoonaan Tanskan kruunuun.Tukea myönnettiin tällä kertaa 82 projektille. Rahasto jakoi tukea mahdollisesti viimeisen kerran, sillä Islannin viranomaiset ovat jo pitkään suunnitelleet sen lakkauttamista. Uusi ehdotus radio- ja televisiolaiksi jätetään syksyn kuluessa.

JG

Telemarkkinoita rakennetaan vauhdilla 

Tal hf., Tele Islannin uusi kilpailija Islannin telemarkkinoilla, on panostanut telemarkkinoiden laajaan ja nopeaan rakentamiseen. Yritys sai toimiluvan 23. kesäkuuta 1997 Islannin puhelinalan monopolin tultua lakkautetuksi edellisessä vuodenvaihteessa. Matkapuhelinpalveluihin keskittyneen yrityksen markkinaosuus on tällä hetkellä 10 %, mutta se tulee todennäköisesti nousemaan nyt syksyllä, kun yrityksen palveluverkon piiriin saadaan 75 % Islannin väestöstä. Ajatus uuden matkapuhelinyrityksen perustamisesta Islantiin syntyi amerikkalaisen Western Wireless -puhelinyhtiön johtajien keskuudessa.

Yritys on erikoistunut perustamaan alan yrityksiä sellaisiin maihin, joissa valtion monopoli puhelinviestintämarkkinoilla on lakkautettu. W.W. liittoutui amerikkalaisen The Walter Group -insinööriyhtiön kanssa ennen projektin alkua, ja niiden yhteinen osuus Tal hf. -yhtiöstä on tällä hetkellä noin 64 %. Islannin radioyhtiö (Íslenska útvarpsfélagið) omistaa osakepääomasta 35 % ja muut tahot 0,5 %.

Tal-yhtiöllä on jo nyt 5000 tilaajaa, mikä on huomattavasti ennakoitua enemmän. Yhtiön osakepääoma on tällä hetkellä noin 30 miljoonaa Tanskan kruunua, ja se on yhtiön johdon mukaan tarkoitus nostaa tämän vuoden aikana 55 miljoonaan Tanskan kruunuun. Yksi niistä ehdoista, jotka Posti- ja telelaitos asetti yhtiölle ennen toimiluvan myöntämistä oli, että 80 prosenttia islantilaisista voisi käyttää sen palveluja neljän vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Tal-yhtiön aloittaessa toimintansa toukokuussa sen palvelualue kattoi Islannin lounaisosan taajimmin asutut alueet eli noin 70 % maan väestöstä.

JG

Uusi radio- ja televisiolaki tulossa 

Islannin kulttuuri- ja opetusministeriössä tutkitaan parhaillaan, miten Islannin radio (RÚV) voitaisiin parhaiten muuttaa valtion omistamaksi osakeyhtiöksi. Erään esille tulleen idean mukaan pääjohtajasta tehtäisiin RÚV hf. -osakeyhtiön toimitusjohtaja, joka voisi nykykäytännöstä poiketen ottaa työntekijöitä yhtiön palvelukseen ilman muilta tulevia lausuntoja tai ehdotuksia. On myös ehdotettu Radioasemien kulttuurirahaston ja RÚV:n laiterahaston lakkauttamista toiminnan yksinkertaistamiseksi ja rationalisoimiseksi. Islannin radion asettama viisihenkinen työryhmä on käsitellyt kulttuuri- ja opetusministeriön ehdotuksia ja pitää useimpia niistä positiivisina.

Julkisalan työntekijäliitto on ilmaissut erimielisyytensä suunnitteilla olevien laitoksen omistussuhteita koskevien muutosten suhteen. Muutoksilla tähdätään erityisesti joustavampaan, tehokkaampaan ja rationaalisempaan toimintaan. Ministeriöstä ehdotetaan myös, että kulttuuri- ja opetusministeri hoitaa ministeriön puolesta valtion osuutta yhtiössä ja nimittää yhtiölle hallituksen, jolle kuuluu osakeyhtiön ylin johto. Mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, ehdotus uudeksi radio- ja televisiolaiksi voidaan antaa Islannin yleiskäräjille syksyllä. Laki korvaisi nykyisen vuodelta 1985 peräisin olevan radio- ja televisiolain.

JG

Palaa sisällysluetteloon

NORJA 

Uuden televisiodirektiivin soveltaminen 

Kulttuuriministeriö on julkistanut lausunnon, jossa se ehdottaa EU:n kesäkuussa 1997 säätämän uuden televisiodirektiivin mukaisia muutoksia lainsäädäntöön. Muutosdirektiivi sisällytetään ETA-sopimukseen todennäköisesti vuoden 1998 syksyllä.

Yksi uuden direktiivin sisältämä keskeinen määräys tähtää siihen, että televisionkatsojat voivat maksutta seurata tärkeitä tapahtumia, mm. urheilukilpailuista lähetettäviä ohjelmia. Direktiivin tavoitteena on varmistaa, että yksittäisessä jäsenmaassa olennaista yhteiskunnallista kiinnostusta herättävät tapahtumat lähetetään sellaisilla televisiokanavilla, joita merkittävä osa maan väestöstä voi seurata ilman lisämaksua. Direktiivin mukaan jokainen maa voi laatia oman listansa tällaisista tapahtumista. Maiden listat tulee lähettää EU:n komission ja EFTA:n valvontaelimen hyväksyttäväksi. Norjan listaan otettavista tapahtumista päätetään urheilujärjestöjen ja asianomaisten tv-yhtiöiden kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta.

Yksittäisten jäsenmaiden tulee sisällyttää lainsäädäntöönsä määräys, että niiden tv-kanavien on kunnioitettava muiden maiden listoja, niin että olennainen osa näiden maiden väestöstä voi seurata kyseisiä tapahtumia avoimien tv-kanavien kautta. Ministeriö ehdottaa yleisradiolakiin sisällytettäväksi määräyksen siitä, että norjalaiset tv-yhtiöt eivät saa käyttää yksinoikeuksia tärkeiden tapahtumien välittämiseen, mikäli se on ristiriidassa muiden maiden listojen kanssa.

Ministeriön laskentaperusteen mukaan tv-yhtiön voidaan katsoa kattavan merkittävän osan katsojista, mikäli vähintään 90 prosenttia norjalaisista tv-katsojista voi seurata sen lähetyksiä. Tällä hetkellä vain NRK1 ja TV2 täyttävät tämän kriteerin.

Lausunto on luettavissa Internetistä osoitteella http://odin.dep.no/kd/hoering.

BG

Yleisradioyhtiöiden omistusta koskevien erityissääntöjen poistamista harkitaan 

Kulttuuriministeriö esittää julkistamassaan lausunnossa harkitsevansa yleisradioyhtiöiden omistusta koskevien erityissääntöjen poistamista. Syynä on mm. pyrkimys välttää päällekkäisyyttä lainsäädännössä Suurkäräjien säädettyä erityisesti viestintäalan omistussuhteita koskevan lain vuoden 1997 kesäkuussa.

Päivälehdistö- ja yleisradioalan kauppojen valvonnasta säädetyn ns. omistuslain mukaan uusi valvontaelin Eierskapstilsynet voi puuttua päivälehti- tai yleisradioyritysten kauppoihin, mikäli se on tarpeen lakiin sisältyvän ilmaisuvapauden, konkreettisten ilmaisumahdollisuuksien ja monipuolisen viestintätarjonnan edistämisen varmistamiseksi. Laki astuu voimaan ensi vuodenvaihteessa. Valvontaelin voi laatia ohjeet, jotka käytännössä vastaavat tämänhetkisiä sääntöjä.

Ministeriö arvioi lausunnossaan erityisten yleisradioalan omistussuhteita koskevien sääntöjen tarpeellisuutta. Tällaiset säännöt sisältyvät tällä hetkellä yleisradioasetukseen ja P4- ja TV2-kanavien toimilupaehtoihin. Yleisradioasetuksen mukaan mm. yksikään yritys ei saa yksin kattaa yli kolmattaosaa kansallisista lähiradio- tai paikallistelevisiomarkkinoista. Yhdellä toimilupa-alueella toimiva kaapeliyhtiö ei myöskään voi saada omaa toimilupaa paikallislähetyksiä varten eikä omistaa yli 49 % lähiradio- tai paikallistelevisioyhtiön osakkeista. TV2- ja P4-kanavien toimilupaehdoissa puolestaan on määrätty, että yksi yritys ei voi yksinään omistaa enempää kuin kolmasosan näistä yhtiöistä.

Lausunto on luettavissa Internetistä osoitteella http://odin.dep.no/kd/hoering.

BG

Ehdotus uusiksi sponsorisäännöiksi yleisradiotoiminnassa 

Kulttuuriministeriö on julkistanut lausunnon, jossa se ehdottaa uusia sääntöjä NRK:ssa ja muilla yleisradiokanavilla tapahtuvalle sponsoroinnille. Ehdotusten taustalla on mm. NRK:ssa tapahtunut kehitys: sen kanavilla esitetään sponsori-ilmoituksia, jotka eivät juuri millään tavalla eroa mainoksista. NRK:n kannalta ehdotukset merkitsevät sekä nykyisen käytännön kiristämistä että selkeämpiä ohjeita siitä, mitä ohjelmia voi sponsoroida. NRK:n sponsoritulojen nykyinen raja, joka on yksi prosentti toiminnasta saaduista tuloista, ehdotetaan poistettavaksi. NRK ei voisi tulevaisuudessa näyttää ilmoituksia, joissa on sponsorin tavaramerkki tai logo, vaan sen tulisi käyttää pelkästään sponsorin nimeä. Ministeriö korostaa, että sponsorin ilmoittamiseen ei saa kytkeytyä minkäänlaista lisäinformaatiota. Ehdotuksiin sisältyy myös ehto, että sponsoria ei saa ilmoittaa muuten kuin liikkumattoman kuvan avulla.

Ehdotuksen mukaan NRK ei saisi ottaa vastaan tukea muuhun kuin urheilutapahtumien välittämiseen ja tiettyihin NRK:n kokonaan tai osittain itse järjestämiä tapahtumia käsitteleviin ohjelmiin. NRK saisi myös lähettää sellaisia ulkopuolisten rahoittamia ohjelmia, jotka ovat NRK:n ja muiden ohjelma- tai elokuvatuottajien yhteistuotantoa, kansainvälisen yleisradioyhteistyön puitteissa tuotettuja ohjelmia sekä opetusohjelmia.

Lausunto on luettavissa Internetistä osoitteella http://odin.dep.no/kd/hoering

BG

TV2:n ohjelmapolitiikka 

Kulttuuriministeriö pyytää 15.7.1998 päivätyssä kirjeessä TV2:lta selvitystä yhtiön ohjelmapolitiikasta.

TV2:n 14.11.1992 päivättyjen toimilupaehtojen 6. kohdassa todetaan, että TV2:n ohjelmaprofiilin tulee perustua yleisradiotoiminnan periaatteisiin.

Sen mukaan lähetysten tulee mm. "aikaa myöten koostua monipuolisesta ohjelmistosta, johon sisältyy ohjelmia sekä laajoille että suppeille katsojaryhmille, mm. saamelaisväestölle ja vähemmistöille". TV2:n 30.4.1991 lähettämässä toimilupahakemuksessa tähdennetään, että "kanava tulee toimimaan yleisradiotoiminnan periaatteiden mukaan. Aikaa myöten tulemme lähettämään ohjelmia sekä laajoille että "suppeille" katsojaryhmille". Hakemuksessa painotetaan edelleen halua "osoittaa, että olemme muuta ja enemmän kuin kaupallinen massatuotantoviihdettä lähettävä satelliitti- ja kaapelikanava".

Ministeriö viittaa kirjeessään siihen, että varsinkin yleisradioneuvoston raporteissa ja TV2:n entisen ohjelmaneuvoston raportissa on esitetty epäilyjä siitä, täyttääkö TV2:n ohjelmaprofiili nämä ehdot. Yleisradioneuvoston mielestä toimilupaehtoja on tietyissä kohdin rikottu. Tämän perusteella ministeriö pyytää pikaista selvitystä TV2:n tulevista ohjelmasuunnitelmista sekä TV2:n kommenttia yleisradioneuvoston ensiksikin kanavan yleistä ohjelmaprofiilia ja toiseksi saamelaisväestölle ja vähemmistöille tarkoitettuja ohjelmia sekä päivittäisiä lastenohjelmia koskevaan kritiikkiin.

BG

P4 Radio Hele Norge AS -kanavan ohjelmapolitiikka 

Kulttuuriministeriö pyytää 3.8.1998 päivätyssä kirjeessä P4 Radio Hele Norge AS -kanavalta selvitystä yhtiön ohjelmapolitiikasta.

P4 Radio Hele Norge AS -yhtiön 14.1.1993 päivätyissä toimilupaehdoissa todetaan, että yhtiön ohjelmaprofiilin tulee perustua yleisradiotoiminnan periaatteisiin. Lähetysten tulee niiden mukaan "koostua monipuolisesta ohjelmistosta, johon sisältyy ohjelmia sekä laajoille että suppeille kuulijaryhmille, mm. lapsille ja nuorille, saamelaisväestölle ja vähemmistöille", ja ohjelmien tulee "osaltaan vahvistaa norjan kieltä, norjalaista identiteettiä ja kulttuuria".

P4:n toimilupahakemuksen ohjelmaprofiilia käsittelevässä kohdassa korostetaan, että kanava haluaa myös "panostaa asianharrastajille ja vähemmistöryhmille tarkoitettuihin erikoisalojen ohjelmiin". Hakemuksessa tähdennetään myös, että "kaupallisen toiminnan ja erikoisohjelmien välillä ei välttämättä ole ristiriitaa".

Useilta tahoilta on esitetty epäilyjä siitä, voidaanko P4:n ohjelmaprofiilin katsoa vastanneen yllä mainittuja ehtoja ja hakemuksessa esiteltyä ohjelmaprofiilia. Ministeriö viittaa kirjeessään erityisesti yleisradioneuvoston raportteihin, joista käy ilmi neuvoston katsovan toimilupaehtojen jääneen joiltakin osin täyttymättä. Neuvosto kritisoi myös toimiluvan seurantaa sekä toimilupahakemuksessa esitettyjä lupauksia.

Tämän perusteella ministeriö pyytää pikaista selvitystä P4:n tulevista ohjelmasuunnitelmista sekä P4:n kommenttia yleisradioneuvoston kritiikkiin, joka koskee ensinnäkin kanavan yleistä ohjelmaprofiiliia ja lisäksi saamelaisväestölle ja vähemmistöille tarkoitettuja ohjelmia, päivittäisiä lastenohjelmia, musiikinvalintaa ja Norjassa tuotetun musiikin osuutta sekä sitä, miten ohjelmat osaltaan vahvistavat norjan kieltä, norjalaista identiteettiä ja kulttuuria.

BG

Palaa sisällysluetteloon

RUOTSI 

Digitaalitelevision lähetysluvat valmiina 

Hallitus päätti kesän alussa myöntää lähetysluvan maanpäällisten digitaalitelevisiolähetysten aloittamiseen seuraaville ohjelmayhtiöille:

­ Sveriges Television AB
­ Sveriges Utbildningsradio AB
­ TV4 AB
­ TV3 AB
­ Kanal 5 AB
­ Canal + Television AB
­ TV8 AB
­ Kunskaps-TV AB
­ Call Internet Commerce Development AB
­ TV-Linköping Länkomedia AB
­ Landskrona Vision AB

Lähetysten arvellaan voivan alkaa vuoden 1999 tammikuussa hallituksen viime vuoden marraskuussa päättämillä viidellä alueella.

Sveriges Television voi alkuvaiheessa lähettää yhtä nykyisistä maanpäällisen jakeluverkon kautta lähetettävistä kanavista ­ luultavasti SVT1-kanavaa ­ , uutta SVT24-uutiskanavaa ja myös alueellista ohjelmaa kaikilla viidellä alueella. Kouluradion lähetykset tulevat edelleenkin sisältymään SVT:n kanaviin.

TV4 voi lähettää sekä nykyistä maanpäällisen jakeluverkon kautta lähetettävää kanavaa että alueellista ohjelmaa Tukholmassa, Göteborgissa ja Sundsvall/Östersundissa.

TV-Linköping saa lähettää yhtä alueellista ohjelmaa pohjoisella Itä-Göötanmaalla ja Landskrona Vision yhtä alueellista ohjelmaa Etelä-ja Koillis-Skoonessa. Muut yritykset tulevat lähettämään kaikilla alueilla.

EL

Ehdotus uusiksi säännöiksi tärkeitä tapahtumia koskevia tv-lähetyksiä ja must carry -ohjelmia varten 

Hallitus on kesän alussa valtiopäiville antamassaan esityksessä ehdottanut uusia sääntöjä tärkeitä tapahtumia koskevia tv-lähetyksiä varten. Muutosten syynä ovat EU:n tv-direktiiviin sisältyvät uudet säännöt. Uuden tv-direktiivin mukaan jäsenmaat voivat itse määrätä, että tärkeiden tapahtumien tulee olla koko väestön katsottavissa maksuttomassa televisiossa. Jäsenmaat saavat laatia omat listansa sellaisista erityislaatuisista tapahtumista, jotka kiinnostavat yleisesti kaikkia oman maan kansalaisia.

Ruotsin hallituksen mielestä tällaista listaa ei tällä hetkellä tarvita Ruotsissa, mutta ehdottaa, että lainsäädäntöön sisällytetään mahdollisuus sellaisen laatimiseen tarvittaessa.

Samassa esityksessä tehtiin myös ehdotus uusiksi säännöiksi must carry -lähetyksiä varten. Muutoksen taustalla on mm. digitaalitelevision käyttöönotto Ruotsissa. Nykyisten sääntöjen mukaan kaapelitelevisioyhtiöiden kanavatarjontaan tulee kuulua kolme tv-kanavaa: SVT1, SVT2 ja TV4.

Nyt ehdotetaan, että kaapelitelevisioyhtiöiden tulee välittää neljä maanpäällistä tv-kanavaa ilman erityiskustannuksia kaikille kaapeliverkkoon kuuluville talouksille. Tämä tarkoittaa sitä, että kolmen edellä mainitun kanavan lisäksi digitaalisia ohjelmia lähettävän kaapeliverkon kanavavalikoimaan tulee kuulua vielä yksi tv-lupamaksuin rahoitettavan ohjelmayhtiön digitaalinen kanava.

EL

Palaa sisällysluetteloon

SUOMI 

Elokuvissakäynnin suosio kasvaa Suomessa 

Vuoden 1998 alkupuoliskolla on myyty 31 % enemmän elokuvalippuja kuin viime vuonna vastaavana aikana. Joissakin pienemmissä kaupungeissa lipunmyynti kasvoi jopa 54 %. Tämä käy ilmi Suomen Elokuvateatteriliiton puolivuotisraportista.

Liikevaihto koko maassa kasvoi vuoden 1998 ensimmäisellä vuosipuoliskolla keskimäärin 37 %. Jos viittä toista suurinta kaupunkialuetta ei lasketa mukaan, liikevaihdon kasvu maaseudulla oli 73 %.

Helsingissä kasvu oli kohtalaista; liikevaihto oli vain yhdeksän prosenttia suurempi ja elokuvissakäyntejä oli vain kahdeksan prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Tämä oli odotettavissa, koska pääkaupungissa elokuvateattereiden lukumäärä on - väliaikaisesti - pienempi kuin koskaan. Myöhemmin tänä vuonna avataan elokuvateatterikeskus, jossa on 14 salia, ja marraskuussa avataan toinen, jossa on 10 salia. Helsinki on yksi Euroopan suurista elokuvakaupungeista. Uudet elokuvat otetaan Helsingissä usein ohjelmistoon aikaisemmin kuin esimerkiksi Lontoossa ja Pariisissa.

TF/NewsRoom Finland

Ilmoittajat aikovat käyttää Internetiä 

"Ilmoitukset ja mainokset lisääntyvät voimakkaasti sekä tänä että ensi vuonna, ennustetaan Mainostajien Liiton tuoreimmassa mainosbarometrissa", kirjoittaa STT/Hufvudstadsbladet.

"Yli 40 prosenttia liiton jäsenyrityksistä aikoo barometrin mukaan panostaa enemmän mainontaan ensi vuonna kuin tänä vuonna. Hieman yli puolet säilyttää mainosbudjettinsa muuttumattomana ja ainoastaan neljä prosenttia yrityksistä aikoo vähentää mainosvaroja", kirjoittaa STT/Hufvudstadsbladet.

Ilmoittajien kiinnostus kohdistuu tällä hetkellä Internetiin. Viidestä ilmoittajasta neljä aikoo panostaa enemmän mainontaan Internetin kautta. He aikovat myös lisätä mainontaansa Neloskanavalla sekä kaupallisilla radioasemilla ja panostaa enemmän osoitteelliseen suoramainontaan. Sanomalehtien ja aikakauslehtien sekä MTV:n odotetaan säilyttävän asemansa mainosviestiminä.

Yhteensä 209 Mainostajien Liiton 375 jäsenestä vastasi kyselyyn kesä- ja heinäkuussa. Näiden yritysten mainosbudjetti on yhteensä noin 2,5 miljardia markkaa. Vuoden ensimmäisten seitsemän kuukauden aikana mediamainonta kasvoi lähes 12 prosenttia Suomen Gallup-Mainostieto Oy:n laskelmien mukaan. Yhteensä mainontaan käytettiin tänä aikana noin kolme miljardia markkaa.

Internetmainonta kasvoi 80 %, radiomainonta lähes 22 %, aikakauslehti-ilmoittelu 20 % ja sanomalehti-ilmoittelu lähes 13 %. Televisiomainonta sitä vastoin kasvoi vain 4,4 %". Näin kirjoittaa STT/Hufvudstadsbladet.

TF/STT/Hufvudstadsbladet

Palaa sisällysluetteloon