Nordisk Medie Nyt

ISLANTI 

TV 3 lopetettu  

TV 2:n omistava Det islandske radioselskab A/S on äskettäin ostanut TV 3:n toiminnasta vastaavan Islandsk multimedia A/S -yhtiön kaikki osakkeet. TV 3:n osakkeenomistajat ovat puolestaan saaneet 9 %:n osuuden radioyhtiöstä. Uutinen oli odottamaton, sillä yleisesti luultiin TV 3:n valmistautuvan tiukempaan kilpailuun TV 2:n kanssa.

Islandsk multimedia A/S otti TV 3:n haltuunsa viime vuoden lokakuun lopulla Det islandske tv A/S -yhtiön jouduttua luopumaan kanavasta, kuten NMN:n edellisessä numerossa (4/96) kerrottiin. Yhtiön osakepääoma korotettiin joulukuun lopussa 30 miljoonaan Tanskan kruunuun, ja sitä suunniteltiin korotettavan vielä 15 - 20 miljoonaa lisää tämän vuoden alussa. Nämä järjestelyt sekä neljän TV 2:n palveluksessa olleen avainhenkilön palkkaaminen näyttivät merkitsevän kilpailun kiristymistä Islannin televisiomarkkinoilla. TV 3:n toiminnan uudelleensuunnittelun yhteydessä huomattiin kuitenkin, että yhtiön pääomantarve oli suurempi kuin aikaisemmin oli arvioitu eli ensi vuonna noin DKK 80 miljoonaa lainoina ja osakepääomana. Kaiken kaikkiaan toimintaan todettiin tarvittavan 20 - 30 miljoonaa Tanskan kruunua luultua enemmän. Islandsk multimedia A/S -yhtiön osakkeenomistajien ja Det islandske radioselskab -yhtiön johdon välisissä neuvotteluissa tultiin lopulta siihen tulokseen, että radioyhtiö ottaa omistukseensa Islandsk multimedia -yhtiön ja samalla kilpailijansa TV 3:n.

Islandsk multimedia A/S -yhtiön uusi johtokunta päätti ensimmäisessä kokouksessaan lopettaa TV 3:n ohjelmien lähetykset. TV 2:n ei niin muodoin tarvitse tulevina vuosina pelätä kotimaista kilpailua tilaus-tv:n taholta, joten sillä on paremmat menestymismahdollisuudet odotettavissa olevassa kilpailussa ulkomaisten satelliittiyhtiöiden kanssa. Sopimuksen mukaan pyrkimyksenä on panna Det islandske radioselskab A/S -yhtiön osakkeita myyntiin yleisille osakemarkkinoille pikapuoliin.

Kilpailuvirasto tulee todennäköisesti hankkimaan tietoja TV 2:n ja TV 3:n yhdistämisestä ja tutkimaan, rikkooko se kilpailulakia. Syy televisioalalla tapahtuviin toimenpiteisiin on kilpailuviraston mukaan omistuksen keskittyminen yhä harvempiin käsiin. Kilpailuvirasto voi kieltää tai peruuttaa liikeyritysten yhdistymisen, mikäli virasto katsoo sen olevan välttämätöntä kilpailun säilymisen kannalta, mutta sellaista ei kuitenkaan toistaiseksi ole tapahtunut.

Opetusministeri Björn Bjarnason toivoo TV 2:n ja TV 3:n yhdistymisen johtavan siihen, että tv-yhtiöt lopettavat toisiinsa investoimisen ja käyttävät sen sijaan enemmän rahaa islantilaisen ohjelmatoiminnan kehittämiseen. Hänen mukaansa yksityisten tv-asemien yhdistäminen ei kuulu erityisesti ministeriön toimialaan, mutta yleisradiolautakunta, joka on itsenäinen lautakunta, tulee tarkastamaan prosessin. Lautakunta jakaa kanavat, ja toimiluvanhaltijoilla on velvollisuus ilmoittaa sille muutoksista.

JG

Elokuvarahasto jakoi yhdeksän miljoonaa  

Neljä tuottajaa sai tukea Islannin elokuvarahastolta elokuvien tuotantoon tälle vuodelle, ja kolmelle muulle luvattiin tukea ensi vuonna. Tämän vuoden tuotantotuki jakautuu seuraavasti: elokuva Perler og svin, jonka ohjaajana on Oskar Jonasson ja tuottajana Islannin elokuvakonserni (Islenska kvikmyndasamsteypan), sai DKK 1,7 miljoonaa, elokuva Sporløst, jonka ohjaajana on Hilmar Oddsson ja tuottajana Tnab, sai DKK 1,8 miljoonaa, ja elokuva Dansen, ohjaaja August Gudmundsson ja tuottaja Isfilm, sai DKK 2,4 miljoonaa. Lopuksi myönnettiin vielä 2,2 miljoonaa Tanskan kruunua elokuvalle Stikfri, jonka ohjaaja on Ari Kristinsson ja tuottaja Islannin elokuvakonserni.

Käsikirjoitusten kirjoittamiseen myönnettiin miljoona Tanskan kruunua.

Tukea annettiin kymmenelle käsikirjoitukselle, joista myöhemmin tänä vuonna valitaan kuusi parasta, jotka saavat lisätukea. Niistä valitaan lopuksi kolme parasta, joista kullekin myönnetään 100.000 Tanskan kruunua. Rahastolla ei ole koskaan aikaisemmin ollut jaettavanaan yhtä paljon rahaa - yhteensä noin DKK 9 miljoonaa; elokuvarahastolle myönnettiin 2,5 miljoonan Tanskan kruunun suuruinen lisärahoitus valtion tulo- ja menoarvion parlamenttikäsittelyssä ennen joulua, ja rahaston hallitus päätti käyttää sen lyhentämättömänä elokuvatuotantoon.

Elokuvarahaston tuki on keskimäärin 25 % tällä kierroksella tukea saaneiden elokuvien kokonaistuotantokustannuksista.

JG

Elokuvaohjaajat arvostelevat kaupunginvaltuustoa 

Elokuvaohjaajien yhdistys on kiinnittänyt huomiota siihen, että elokuvataide on lähes kokonaan syrjäytetty Reykjavikin kaupungin kulttuuritoiminnassa. Eräässä ohjaajien julkilausumassa sanotaan muun muassa, että kaupungissa on teattereita ja näyttelytiloja, joiden toiminnasta Reykjavikin kaupunki vastaa joko kokonaan tai osaksi, mutta elokuvasektorilla ei löydy yhtään elokuvateatteria, jolla olisi kunnianhimoa ja tavoitteita esitellä ja näyttää elokuvia taiteena tai joka täyttäisi sen tehtävän, joka ns. cinemateekeilla on naapurimaissa.

Tässä yhteydessä viitataan yhdistyksen viime vuoden syksyllä lähettämään asiakirjaan, jossa ehdotettiin, että Reykjavikin kaupunki osallistuisi maan elokuvatuotantoon myöntämällä vuosittaisen avustuksen Reykjavikin elokuvarahastoksi nimettävään rahastoon. Rahaston tärkein tehtävä olisi uusien projektien ja henkilöiden tukeminen elokuvatuotannossa. Lisäksi rahaston varoilla perustettaisiin erityinen elokuvateatteri, jonka tehtävänä olisi elokuvatarjonnan monipuolistaminen ja islantilaisten ohjaajien tekemien elokuvien esittäminen. Yhdistyksen hallitus tapasi myös kaupunginvaltuuston puheenjohtajan, jonka huomiota kiinnitettiin siihen, että elokuvataide on "yksi niistä taiteenlajeista, jotka ovat täysin syrjässä kaupungin taide-elämälle myöntämän tuen piiristä".

JG

300 projektia hakee tukea ohjelmatoimintaan 

Radioasemien kulttuurirahaston hallitus ilmoitti tämän vuoden tammikuussa ohjelmatoimintaan tarkoitetun tuen hakumahdollisuudesta. Hakuaika meni umpeen 8. helmikuuta. Siihen mennessä hakemuksia oli tullut vajaalta 300 projektilta 54 miljoonan Tanskan kruunun edestä. Projektien budjettien loppusumma oli noin DKK 160 miljoonaa, mutta jaettavana on vain 5 miljoonaa. Rahaston tavoite on radiotoimintalain mukaan "...antaa tukea sellaisen kotimaisen ohjelmatoiminnan vahvistamiseen, joka tähtää kulttuurialan edistämiseen ja valistukseen."

JG

Multimediaa kuulovammaisille  

Kuulovammaisten kommunikaatiokeskus on esitellyt multimediauutuuden, johon kuuluuu kaksi osaa: Odinn ja Völundur. Odinn on islantilainen synteettistä puhetta tuottava kone ja Völundur ohjelma, joka liittää yhteen tekstin ja viittomakielen multimedian keinoin.

Ohjelmaa käytetään kielten opetusmateriaalin laatimisessa kuulovammaisille. Työn alla on lisäksi materiaaliin liittyvä sanakirjaohjelma. Molemmista ohjelmista on suurta hyötyä islannin viittomakielen tutkimuksessa. Uutuus on epäilemättä suureksi avuksi kuulovammaisten opetuksessa Islannissa, ja se avaa myös mahdollisuudet kehittämis- ja myyntitoiminnalle kansainvälisillä markkinoilla.

JG

Islannissa Euroopan halvimmat Internet-maksut  

Maaliskuun puolivälissä julkaistun OECD-raportin mukaan Islannin Internet-käyttäjien verkkomaksut ovat pienet. 20 verkkotuntia kuukaudessa maksaa islantilaiselle n. 35 US-dollaria, kun esim. saksalaiset joutuvat maksamaan yli kaksinkertaisen summan.

Meksikossa, Irlannissa ja Itävallassa on korkeimmat hinnat, lähes 90 US-dollaria kuukaudessa. Amerikkalaiset Internet-käyttäjät puolestaan maksavat samasta ajasta alle 30 US-dollaria.

TF/Daily News from Iceland

Palaa sisällysluetteloon

NORJA 

Uusi asetus yleisradiolakiin 

Valtioneuvosto hyväksyi 28. helmikuuta uuden yleisradiotoimintaa koskevan yhteisasetuksen. Asetus astui voimaan välittömästi korvaten samalla mm. aikaisemmat asetukset kaapelilähetyksistä, mainonnasta yleisradiossa sekä yleisradio-ohjelmien sponsoroinnista jne. Lisäksi uuteen yhteisasetukseen on otettu mukaan 5.1.1996 säädetty asetus lähiyleisradiosta.

Asetus sisältää yleisiä määräyksiä mm. kansainvälisten sääntöjen soveltamisesta sekä yleisradiotoimiluvan myöntämisestä ja käytöstä.

Eurooppalaisten ohjelmien kiintiöt Norjan televisiossa
Jotkin määräykset merkitsevät ETA-sopimuksen televisiodirektiivin yksityiskohtaisempaa toteuttamista kuin tähän saakka mm. eurooppalaisten ohjelmakiintiöiden kohdalla. Vähintään 50 % television lähetysajasta (uutisia, urheilulähetyksiä jne. lukuunottamatta) on varattava eurooppalaiselle tuotannolle. Vähintään 10 % lähetysajasta (uutisia, urheilulähetyksiä jne. lukuunottamatta) on varattava riippumattomien televisioyhtiöiden tuottamille eurooppalaisille ohjelmille.

EFTA:n valvontaelin vaatii joka valtiolta tilastotietoja mm. uusien, ts. viimeisen viiden vuoden aikana laadittujen ohjelmien osuudesta. Kun NRK, TV2 ja TVNorge viimeksi raportoivat EFTA:lle/EU:lle, yhdelläkään niistä ei ollut tilastotietoja uusista ohjelmista.

Mainonta
Lapsille suunnattuja mainoslähetyksiä koskeviin määräyksiin on tehty joitakin muutoksia. Lasten mukanaoloa mainoksissa ja muita seikkoja korostetaan arvioitaessa sitä, onko mainos tarkoitettu erityisesti lapsille. Asetuksessa määritellään myös, minkälaista ohjelmaa on pidettävä lastenohjelmana. Kuluttaja-asiamies valvoo jatkossakin mainontaa ja lapsia koskevia määräyksiä. Nykyisen käytännön mukaisesti asetus sisältää määräyksen siitä, että elokuvissa ja televisioelokuvissa sallitaan mainoskatkoja, mikäli ne kestävät vähintään 20 minuuttia.

Kaapelilähetykset
Velvollisuus siirtää NRK:n ja TV2:n lähetyksiä kaapeliverkossa säilyy samoin kuin velvollisuus siirtää maalähettimistä lähetettäviä yleisen paikallistelevision lähetyksiä. Kuten aikaisemminkin tarvitaan tilaajien enemmistöltä suostumus muiden kanavien lähettämiseen.

Jos kaapeliverkoissa siirretään ETA-maiden tai muiden Euroopan neuvoston maiden rajat ylittävää televisiotoimintaa koskevan sopimuksen allekirjoittaneiden maiden kanavia, joiden ohjelmissa on Norjan määräysten vastaisia mainoskatkoja, lähettämistä ei voi kieltää. Sitä vastoin muista kuin ETA-maista tulevissa lähetyksissä suora mainonta voidaan kieltää.

Rangaistusmääräykset
Yhtaikaa yhteisen asetuksen kanssa astuivat voimaan yleisradiolain uudet rangaistusmääräykset. Niissä todetaan, että mainos tai sponsorointisääntöjä rikottaessa voidaan vaatia maksettavaksi rangaistusmaksu. Maksu voidaan laskea kahdella eri tavalla riippuen siitä, onko rikkomus objektiivisesti mitattavissa vai onko se osoitettava arvioinnin perusteella.

Kun mainosten määrää ja sijaintia koskevia sääntöjä rikotaan, rangaistusmaksu lasketaan tietystä summasta, joka kerrotaan rikkomishetkellä lähetystä seuranneiden kuulijoiden tai katsojien lukumäärällä. Perussumman pohjaksi otetaan yleisradioyhtiöiden mainoshinnat. Kun muita mainostai sponsorointisääntöjä rikotaan, rangaistusmaksu lasketaan arvioimalla, kuinka paljon sääntöjen rikkominen on hyödyttänyt yhtiötä.

MU

Viestinten omistussuhteet - toimenpiteitä monipuolisuuden turvaamiseksi 

Hallitus haluaa estää sellaiset lehdistön ja yleisradion omistuskeskittymiset, jotka saattavat olla uhkana moninaisuudelle ja todellisille mielipiteenilmausmahdollisuuksille. Lakiehdotuksessaan se ehdottaa perustettavaksi valvontaelimen, jonka on määrä valvoa viestinten omistussuhteita ja estää omistussuhteiden liiallista keskittymistä (ks. myös NMN 3/96).

Valvontaelin
Valvontaelin voi puuttua asiaan, jos yksittäinen omistaja saa huomattavan omistajanaseman kansallisella, alueellisella tai paikallistasolla eikä lain tarkoitusta noudateta. "Huomattavalla omistajanasemalla" tarkoitetaan, että yksittäinen omistaja yksin tai yhdessä muiden kanssa valvoo yli 30 % maan päivälehdistön painosmäärästä. Asiaan voidaan puuttua myös silloin, kun ostosta seuraa ristiinomistus sellaisten omistajien välillä, joista kukin erikseen omistaa vähintään 10 % maan päivälehdistön painosmäärästä.

Arvioinnissaan valvontaelimen ei tule ottaa huomioon ainoastaan omistajanasemaa samalla viestinsektorilla. Esim. yleisradioyhtiötä ostettaessa kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon sekä yhtiön omistama päivälehdistö että sähköiset viestimet.

Aluksi lain on tarkoitus koskea ainoastaan päivälehdistöä ja yleisradiotoimintaa, sillä nämä ovat mielipiteenmuokkauksen kannalta tärkeimmät tiedotusvälineet. Mutta valvontaviranomaiset voivat ottaa huomioon myös muiden viestintyyppien omistussuhteet, ja laki voidaan laajentaa koskemaan myös niitä.

Valvonta- ja valituslautakunta
Valtion viestinhallinnon on tarkoitus toimia valvontaviranomaisena. Sen antamista tähän lakiin nojautuvista päätöksistä voidaan valittaa erityiseen valituslautakuntaan. Valvontaelimen riippumattomuuden turvaamiseksi kulttuuriministeriölle ei myönnetä valtuuksia antaa ohjeita valtion viestinhallinnolle omistuslakia koskevassa päätöksenteossa.

Tietoja omistussuhteista
Hallitus aikoo säätää lailla päivälehdistön ja yleisradiotoiminnan omistussuhteita koskevan ilmoitusvelvollisuuden. Omistussuhteita koskevien tietojen perusteella lukijat, kuulijat ja katsojat saisivat tietää, kuka omistaa lehden, radio- tai televisioaseman, ts. kenellä on mahdollisuus vaikuttaa toimitukselliseen sisältöön esim. taloudellisten sijoitusten ja toimittajanvaihdosten kautta.

Jotta toimituksellisen riippumattomuuden periaate olisi vielä paremmin turvattu, hallitus aikoo säätää lain, jonka mukaan kaikilla norjalaisilla viestimillä on oltava päätoimittaja, ja päätoimittajan ja omistajan välisen suhteen on perustuttava ns. päätoimittajanjulistukseen. Siinä todetaan toimituksellinen vapaus suhteessa viestimen omistajaan ja yrityksen johtoon, toimittajan vastuu välitettävästä sisällöstä, ja päätoimittajan suoja toimitukselliseen ammatinharjoittamiseen puuttumista vastaan.

Mikäli suurkäräjät yhtyy näihin ehdotuksiin, saatetaan tehdä ehdotus viestintälaiksi, joka kattaisi sekä omistussuhteita koskevat toimilupasäännöt, päätoimittajan vastuun, toimituksellisen vapauden, ostojen valvonnan ja velvollisuuden ilmoittaa omistussuheista.

Lakiehdotus ja suurkäräjien selonteko viestinten omistussuhteista löytyvät hallituksen www-palvelimesta: http:/www.dep.no

MU

TV2 vältti mainoksettoman päivän 

Valtion viestinhallinto päätti 13.12.1995 vaatia TV2:lta yhden mainoksettoman päivän rangaistukseksi siitä, että TV2:ssa oli lähetetty enemmän mainoksia kuin mitä yleisradiolaki sallii. Yleisradiolakia oli rikottu, koska TV2 lähetti 6.10.1995 tavallisten mainosten lisäksi kahteen otteeseen TV Torget -nimistä teleosto-ohjelmaa. Kulttuuriministeriö on valtion viestinhallinnon kanssa samaa mieltä siitä, että TV Torget -ohjelmaa on pidettävä mainoksena ja että se kuuluu siksi yleisradiolainsäädännön mainosmäärää säätelevien sääntöjen piiriin.

Ministeriö on kuitenkin kokonaisarvion perusteella päättänyt peruuttaa valtion viestinhallinnon päätöksen TV2:n rankaisemisesta. Arviossaan ministeriö on mm. korostanut TV2:n sittemmin noudattaneen valtion viestinhallinnon päätöstä ja painottaa lisäksi päätöksestä kuluneen suhteellisen paljon aikaa.

MU

Palaa sisällysluetteloon

RUOTSI 

Uudet toimiluvat 

Hallitus teki 12.12.1996 päätöksen Ruotsin television, Ruotsin radion, Ruotsin kouluradion sekä TV4:n uusista toimiluvista. Luvat on myönnetty ajalle 1.1.1997 - 31.12.2001. Mutta koska Ruotsin kouluradion tulevaa asemaa paraikaa ollaan selvittämässä, se on - toisin kuin muut - saanut kaksivuotisen luvan 1.1.1997 alkaen vuoden 1998 loppuun saakka.

Entinen järjestelmä valtion ja ohjelmayhtiöiden välisine sopimuksineen korvataan radio- ja televisiolain (1996:844) mukaan uudella järjestelmällä, joka tarjoaa hallitukselle mahdollisuuden asettaa erilaisia ehtoja yrityksille, joilla on lupa lähettää televisiolähetyksiä ja valtakunnallisia radiolähetyksiä.

KE

TV4:n aluelähetykset 

Kuten NMN:n numerossa 4/96 kerrottiin, TV4:n aluelähetyksistä syntyi kiivas keskustelu pian sen jälkeen kun TV4 oli saanut uuden toimiluvan.

Uusiin toimilupaehtoihin kuuluu mm. vaatimus alueprofiilin säilyttämisestä. Toiminta tulee järjestää niin, että lähetykset heijastavat eri puolilla maata tapahtuneita asioita. Uusi radio- ja televisiolaki ei ole antanut hallitukselle mahdollisuutta vaatia aluelähetyksiä ja -toimituksia.

Neuvottelujen päätyttyä kävi ilmi se vaara, että TV4 jättää uusimatta sopimuksiaan 16 paikallistelevisioyhtiön kanssa. Näin ollen TV4:n aluelähetykset loppuisivat useimmissa paikoissa. Hallitus, Centerpartiet (Keskustapuolue) ja Folkpartiet (Kansanpuolue) päättivät joulukuun lopussa yksimielisesti tukea niitä paikallistelevisioyhtiöitä, jotka lähettävät ohjelmaa TV4:ssä. Sopimus merkitsee TV4:n kannalta joitakin mainossääntöjen tarkennuksia. Yhtiö saa lähettää mainoksia nykyisen 8 minuutin sijasta 10 minuuttia tunnissa klo 19:n ja 24:n välillä. Muutokset eivät merkitse sitä, että mainosten kokonaismäärän lähetyksissä sallittaisiin lisääntyvän. TV4 saa siten paremmat edellytykset jatkaa aluelähetyksiä.

TV4 on sopinut paikallistelevisioyhtiöiden kanssa aluelähetysten jatkamisesta vähintään yhtä monella alueella ja vähintään samassa määrin kuin nyt. Sitoumus koskee koko toimilupakautta. Näin ollen paikallistelevisiotoiminta saa hyvät kehitysmahdollisuudet mm. taloudellisia edellytyksiä ja lähetysaikoja ajatellen.

Hallituksen ehdotuksen mukaan radio- ja televisiolakia täydennetään siten, että hallituksen myöntämään toimilupaan voidaan liittää velvollisuus lähettää ja tuottaa ohjelmia eri alueilla. Lainmuutoksen ehdotetaan astuvan voimaan 1.7.1997.

KE

Digitaali-tv yhtenäistetään 

Kulttuuriministeriö nimitti 27. tammikuuta pääjohtaja Gunnel Färmin valmistelemaan maalähettimistä lähetettävien digitaalisten televisiolähetysten aloittamista Ruotsissa. Hänen on määrä ehdottaa, millä paikkakunnilla lähetykset käynnistetään, sekä laatia televisioyhtiöille yhteistyömuotoja teknisiä kysymyksiä varten. Sitä paitsi Gunnel Färmin tulee arvioida, pitäisikö Ruotsin televisiolle antaa mahdollisuus lähettää maksutelevisiota ja millä ehdoilla.

Hallituksen esitys digitaalisista televisiolähetyksistä esitettiin valtiopäiville 20.12.1996. Esityksessä ehdotetaan digitaalisten maalähettimistä lähetettävien televisiolähetysten käyttöönottamista asteittain, niin että valtiolla on mahdollisuus ottaa kantaa asiaan vähitellen. Lähetysten on määrä alkaa niin pian kuin mahdollista, mieluiten jo syksyllä 1997.

Ensi vaiheessa lähetykset käynnistetään tietyillä paikkakunnilla. Lähetyspaikat valitaan siten, että ne täydentävät toisiaan esim. suurkaupunki-maaseutusuhteessa. Jotta riittävän moni televisioyritys saisi tilaa, pitäisi kullakin paikkakunnalla olla käytettävissä vähintään kaksi lähetystaajuutta.

Gunnel Färm on työelämän tutkimusneuvoston johtaja.

KE

Lisää laadukkaita televisio-ohjelmia 

Hallitus on nimittänyt professori Leif Furhammarin selvittämään, mitkä toimenpiteet voisivat lisätä kotimaisten laatutelevisio-ohjelmien tuotantoa. Leif Furhammar on elokuvatieteen professori. Hän on tuottelias kirjoittaja, elokuvaaja sekä radio- ja televisio-ohjelmien tuottaja.

Furhammarin on mm. tehtävä ehdotus kokeilutoiminnaksi, joka auttaisi itsenäisiä tuottajia ja ohjelmayhtiöitä laatimaan ja levittämään kotimaisia laatuohjelmia.

Televisiotarjonnan -- ja ulkomaisen tuotannon osuuden - kasvaessa vahva kotimainen televisio-ohjelmateollisuus on tärkeä ruotsin kielen säilyttämiseksi ja moninaisuuden turvaamiseksi, mutta myös ruotsalaisen kulttuurin levittämiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi nopeasti kasvavalla alalla. Jotta Ruotsin televisio tulevaisuudessakin pystyisi tarjoamaan virikkeitä muilta kulttuuripiireiltä kuin angloamerikkalaiselta, on tärkeää edistää kansallista televisiotuotantoa, niin että televisio-ohjelmateollisuuden moninaisuutta tuetaan ja kasvua edistetään.

Selvityksen on määrä olla valmis viimeistään 15.11.1997.

KE

Ruotsin kulttuuriverkko 

Piitimen murteen kuunteleminen, eroottisen taiteen katseleminen, Selma Lagerlöfin koottujen teosten lukeminen, Kjell Höglundin kuunteleminen ja Linnén kuivattujen kasvien katsominen.

Kaikki tämä käy jo päinsä Internetillä, mutta kaikki verkon kulttuurisivut löytyvät pian samasta webb-paikasta, kun Ruotsin kulttuuriverkko toteutuu. Kulttuuriverkko mahdollistaa myös esim. kirjojen, esineiden ja asiakirjojen haun korkeatasoisen hakumenetelmän avulla - tietotekniikka kulttuurin palveluksessa.

"Tietotekniikka kulttuurin palveluksessa" on kulttuuriverkon rakentamista käsittelevän sekä ehdotuksia kulttuurilaitosten yhteiseksi tietotekniikkastrategiaksi antavan loppumietinnön otsikko.

Kehitteillä olevan Ruotsin kulttuuriverkon päätavoitteena on saada ruotsalainen kulttuuri yhä useamman ulottuville yhteisen www-kotisivun avulla. Kulttuuriverkko saattaa myös stimuloida omaa luovuutta ja kulttuurielämään osallistumista, kulttuurin tuottajien ja yleisön välisten yhteyksien lisääntymistä sekä laajempaa yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa kulttuurilaitosten välillä. Mutta kulttuuriverkkoa ei ole tarkoitettu ainoastaan vakiintuneita kulttuurimuotoja varten, vaan siitä on tarkoitus tulla yhtä lailla erilaisten alakulttuurien kohtaamispaikka.

Mietintö on luettavissa kotisivulla http://www.regeringen.se/kulturnat

KE

Lahja Nuukiin 

15.2.1997 vihittiin käyttöön Katuaq-kulttuuritalo Grönlannin Nuukissa. Ruotsin valtio, Ruotsin elokuvainstituutti ja AB Svensk Filmindustri lahjoittivat yhdessä elokuvateatterilaitteiston. Näin Grönlanti sai ensimmäisen elokuvateatterinsa.

KE

Palaa sisällysluetteloon

SUOMI 

Pohjoismainen elokuva panostaa Helsinkiin 

Ruotsalaisen Sandrews-yhtiön ilmoitus uuden elokuvateatterin perustamisesta Helsinkiin pani vauhtia suomalaisiin mediamarkkinoihin.

Maan suurimpiin kuuluva tuotanto- ja jakeluyhtiö Finnkino, jonka omistaa Rautakirja-konserni, jatkaa oman 14 salin elokuvateatterinsa suunnittelua aivan Helsingin keskustassa sijaitsevaan Tennispalatsiin. Yhdessä ne tulevat vähintään kaksinkertaistamaan pääkaupungin elokuvasalien määrän, ja monet pelkäävät, että useimmat muut elokuvateatterit joutuvat lopettamaan toimintansa Finnkinon päinvastaisista lupauksista huolimatta.

Norske Schibsteds Film A/S -yhtiön (mm. Norjan TV2:n osaomistaja) ja Sandrewsin liittoutuminen laajalla pohjoismaisella rintamalla tekee Sandrews-Metronomesta yhden Pohjoismaiden suurimmista elokuvateatteriketjuista. Schibstedin hallintopäällikkö Eivind Thomsen sanookin suoraan, että tavoitteena on tulla Pohjoismaiden suurimmaksi mediayritykseksi.

Syksyn ja talven aikana on elokuva- ja tv-alalla tehty yhä useampia vastaavia liittoutumia (esim. Schibsted-yhtiön ja Tele Danmark -yhtiön välillä), joiden syynä on pääomantarpeen lisääntyminen. Media-alan höltyminen, tv-kanavien lisääntyminen (neljäs maalähettimistä lähetettävä kaupallinen tv-kanava aloittaa toimintansa Suomessa kesällä), maksu-tv ja uudet ohjelmamuodot mm. Internetin kautta luovat uusia markkinarakoja, ja kasvupotentiaali on valtava. Mutta se maksaa.

Uusia tekijöitä mediamarkkinoilla ovat mm. kansalliset teleyhtiöt ja lehtitalot. Niistä tulee tärkeitä yhteistyökumppaneita Euroopan markkinoiden valloittamisessa. Mediayhtiöiden vallan keskittyminen yhä harvempiin käsiin ei ole enää pelkästään globaalinen ilmiö.

Johanni Larjanko

Suomalaiset Internetin käytön kärjessä  

Suomalaiset eivät yleensä hidastele uuden teknologian käyttöönotossa. Ja kun teknologiaa kerran ruvetaan käyttämään, yleensä ei kestä kauan ennen kuin suomalaiset ovat käyttäjämäärän suhteen maailman kärjessä. Tämä koskee myös Internetin käyttöä, joka on Suomessa saanut suuremman suosion kuin useimmissa muissa maissa. Brittiläislehti The Guardian kirjoitti jokin aika sitten, että Suomessa on 62 tietokonetta tuhannesta kytketty Internetiin. Se on lehden mukaan enemmän kuin missään muussa maassa ja yli puolet enemmän kuin esim. USA:ssa. The European -lehti jatkaa kertomalla Arena 2000 -projektista, jonka tarkoituksena on mm. luoda Helsinkiin virtuaalikaupunki. Paikallinen teleyhtiö HPY esittelee multimediaverkon, jossa kaupungin asukkaat ja vierailijat kaikkialta maailmasta voivat sukkuloida eri aktiviteettien välillä: käydä ostoksilla ja konserteissa, osallistua etäopetukseen jne.

Mainittakoon, että myös kaikki Helsingin koulut on kytketty Internetiin. Arena 2000 -projektia rahoittavat valtio ja elinkeinoelämä miljardien Suomen markkojen investoinneilla. Vuonna 1997 tullaan käyttämään kaksi miljardia Suomen markkaa 600.000 opiskelijan ja 400.000 aikuisen kouluttamiseen Internetin käytössä. Luvut ovat korkeita, kun ottaa huomioon, että maan asukasluku on viisi miljoonaa. Ja ikään kuin se ei vielä riittäisi: viime vuoden lopulla suomalaiset rynnivät kärkeen myös matkapuhelinten määrässä. Brittijulkaisu Mobile Communications (Financial Times) ilmoitti, että 1.12.1996 28,09 suomalaisella sadasta oli matkapuhelinliittymä. Ruotsin vastaava luku oli samana ajankohtana 27,81.

Norja oli kärjessä vuonna 1995, mutta 1.12.1996 liittymiä oli 26,75 norjalaisella sadasta. Suomen liikenneministeriön luvut osoittavat Suomessa olleen vuoden 1997 alussa yli 1,5 miljoonaa matkapuhelimen käyttäjää. Lisätietoja osoitteesta http://virtual.finland.fi/finfo/english/infotech.html.

TF/The European/Virtual Finland

Palaa sisällysluetteloon