Nordisk Medie Nyt

ISLANTI 

Uusi ehdotus radiotoiminnan levitystä koskevaksi laiksi 

Kuten NMN on aikaisemmin tiedottanut, on radiotoiminnan levitystä koskeva laki ollut uudelleenarvioitavana opetusministeriön asettaman toimikunnan toimesta. Tämä sai tarkistettavakseen voimassa olevan lain joka on vuodelta 1985. Toimikunnan puheenjohtaja oli Islannin parlamentin jäsen Tómas Ingi Olrich. Toimikunta on jättänyt ministeriölle lakiesityksen jossa ehdotetaan joukko muutoksia voimassa olevaan lakiin.

Ohjelmankehitysrahasto
Toimikunnan ehdotuksessa suositetaan että perustetaan erityinen Ohjelmankehitysrahasto kotimaisten ohjelmien kehittämisen tueksi. Se tulisi nykyisen Radioasemien kulttuurirahaston sijaan, joka siten lakkautettaisiin.

Tarkoitus on että Ohjelmankehitysrahasto saisi tulonsa tullimaksujen tuloista ja/tai muista tuontimaksuista jotka koskevat radio- ja televisiovastaanottimia ja niiden osia.

Kulttuurirahaston tulot ovat nykyisin 10 prosenttia elektronisten tiedotusvälineiden mainostuloista. Yksityisten omistamat radioasemat voivat vastaisuudessa anoa tukea suoraan Ohjelmankehitysrahastolta, ja sama koskee myös itsenäisiä tuottajia, sikäli kuin ne ovat tehneet sopimuksen elektronisen tiedotusvälineen kanssa aineiston tuottamisesta tai valmiiksisaattamisesta. Ministerin on siten mahdollista päättää, miten suuri osa rahaston varoista jaetaan aineistolle joka lähetetään RUV:issa.

RUV'in radiokanavat
Voimassa olevan lain mukaan Islannin radio on velvollinen lähettämään ohjelmia kahdella radiokanavalla ja yhdellä tv-kanavalla. Valiokunnan lainmuutosehdotuksessa RUV on velvollinen lähettämään vain yhden ympärivuotuisen ohjelman. Siten RUV saisi mahdollisuuden lakkauttaa toisen radiokanavistaan, mikäli lakiehdotus menee lävitse.

RUV jaetaan kahteen osastoon
Toimikunnan ehdotuksessa suositetaan, että RUV jaetaan kahdeksi itsenäiseksi yksiköksi, radio- ja televisioyksiköksi jotka asetetaan RUV'in johdon alaiseksi. Radion johtaja nimittää virkaan molempien osastojen johtajat.

Näiden kahden osastojen toiminnan koordinoimista silmälläpitäen perustetaan RUV'iin johtokunta jonka muodostavat radion johtaja, molempien osastojen johtajat ja Radioneuvoston puheenjohtaja. Molempien osastojen työntekijöiden edustajat osallistuvat johtokunnan kokouksiin ja heillä on oikeus esittää lausuntoja ja ehdotuksia.

RUV'in lupamaksut jäädytetään pariksi vuodeksi
RUV'in pääasialliset tulolähteet ovat olleet lupamaksut ja mainostulot. Voimassa olevan lain mukaan myös radioiden ja televisioiden tuontimaksut kuuluvat RUV'ille. Käytännössä kuitenkin RUV on vain yhden kerran hyötynyt kunnolla tästä tulolähteestä, sillä lakia muotoiltaessa sen tulot on siirretty suoraan valtion kassaan eikä RUV'ille.Toimikunnan ehdotuksessa ei kaavailla luvan poistamista, mutta summa jäädytetään pariksi vuodeksi. Radio saa siten luvan hankkia tuloja mainosten myynnillä, kun taas tuontimaksut lakkautetaan yhtenä RUV'in tulolähteistä ja ne siirtyvät nyt, kuten aiemmin jo mainittiin, uudelle Ohjelmarahastolle.

Yhteydet RUV'in ja Islannin sinfoniaorkesterin välillä lakkautetaan toimikunnan ehdotuksen mukaisesti. Tämä on aikaisemmin merkinnyt käytännössä sitä, että RUV'in osuus orkesterin toiminnasta maksettiin Kulttuurirahaston puolesta; kyseinen rahastohan lakkautetaan nyt toimikunnan ehdotuksen mukaisesti.

SJ

Lähetetysten taltiointiaikaa lyhennetään 

Nykyisen radiolähetyslain mukaan radioasemat ovat velvollisia tallentamaan lähetetyt ohjelmat 18 kuukauden ajan. Toimikunnan ehdotuksen mukaisesti taltiointiaikaa alennetaan 9 kuukauteen.

Toimikunta esittää että tv-asemien koodattujen lähetysten luvaton vastaanottaminen, sellaisen välineistön valmistaminen ja myynti joka mahdollistaa koodattujen lähetysten dekoodauksen tv-asemilta, sekä muu toiminta jonka voidaan nähdä olevan koodattujen tv-lähetysten väärinkäyttöä, lasketaan rangaistavaksi teoksi. Islannin lainsäädännöstä on toistaiseksi puuttunut tämänkaltainen pykälä.

SJ

Nuorten kirjallisuudenharrastus lisääntyy TV-katselun lisääntyessä 

Tutkimus joka kulkee nimellä "Unge 92" ja jonka Reykjavikin Pedagoginen laitos on tehnyt yhteistyössä Opetus- ja oikeusministeriön sekä Reykjavikin liikuntaministeriön kanssa, osoittaa että mitä enemmän nuoret katsovat televisiota, sitä enemmän he myös lukevat kirjallisuutta. Tutkimus käsitti puolet peruskoulun 8.-luokkalaisista (13 vuotiaat), kaikki 9.-ja 10.-luokkalaiset sekä 30 % lukion oppilaista. Kysymys koski muiden kuin koulukirjojen lukemista.

Tutkimus osoitti, että vain 16 % niistä jotka eivät koskaan katso televisiota, lukee kirjoja enemmän kuin viisi tuntia viikossa. Niistä jotka katsovat televisiota enemmän kuin 25 tuntia viikossa, 27 % käyttää enemmän kuin viisi tuntia viikossa kirjojen lukemiseen.

SJ

Uutistenvaihto Pohjolassa 

RUV'in TV on mukana Pohjoismaiden välisessä uutistenvaihdossa. Aloite toimintaan tuli aikanaan Islannin TV'n uutispäällikön taholta. Uutisiin liittyvä kuva-aineisto lähetetään satelliitin kautta ja Islannin televisiokatsojat ovat jo nähneet koko joukon uutisia jotka on lähetetty vaihto-ohjelmana.

SJ

Puhelinohjelmien lähettämisessä viivästyksiä 

Islannin parlamentille on esitetty lakiehdotus jonka mukaan radioasemien jotka lähettävät suoria puhelinohjelmia, tulee käyttää ns. viivästysvarusteita (delay system), mikä tarjoaa tilaisuuden puuttua ohjelman kulkuun ja siten estää suorissa lähetyksissä esim. solvausten välittäminen.

Kyseisen kaltaista välineistöä on jo otettu käyttöön Bylgjanin radioasemalla.

SJ

Relelähetykset hitaasti käynnistymässä 

Islannin Radioasema OY:llä on nyt ollut relelähetteisiä ohjelmia kahdeksalta ulkomaiselta TV-asemalta jonkin aikaa ja se on tarjonnut kuulijoille näitä ohjelmia tilattaviksi erillisenä tai osana TV2:n asiakasetua. Kuten NMN viime vuonna kertoi, varsin monet hakivat Radionlevityslautakunnalta lupaa relelähetyksiin. Näyttää siltä että Islannin televisionkatsojat eivät ole kovin kiinnostuneita ulkomaisista ohjelmista, koska niitä dekoodereita joita käytetään TV2:n relelähetysten yhteydessä on myyty vain 600 kappaletta.

SJ

Maksujen periminen palvelufirmoilta 

STEF, säveltäjien oikeuksien valvontaa hoitava yhtiö, on viime aikoina lähettänyt useille firmoille kirjeen jossa vaaditaan maksuja musiikin käytöstä. Kyseessä olevat ovat sekä myyntiliikkeitä että muita palvelufirmoja.

Maksujen perimistä kyseisessä muodossa ei ole ennen harjoitettu täällä Islannissa, mutta nyt se on tarkoitus aloittaa kyseisen yhtiön toimesta. STEF'n hintaluettelo on Opetusministeriön hyväksymä ja se on muotoiltu tekijänoikeuslain pykälien mukaisesti. Muutamat firmat vastustivat STEF'in kaavailemaa maksujen perimistä, mutta toistaiseksi ei ole tietoa siitä miten STEF on reagoinut asiaan.

SJ

RUV'in työntekijät edelleenkin melko nuoria 

RUV'in työntekijöiden keski-ikä on kohonnut 41,3 vuodesta 42:een viimeksi kuluneen vuoden aikana. Edelleenkin nämä ovat nuorempia kuin NRK'n (keskiikä 44 v.) ja YLE'n (keskiikä 43v.) toimihenkilöt. Keski-ikä on korkein RUV'in hallinnollisen henkilökunnan puolella ja alhaisin urheilutoimittajien taholla.

Lähde: Fréttabréf 6/93 TF

Palaa sisällysluetteloon

NORJA 

Tietopääte joukkotiedotusalueelle 

Kulttuuriministeriö on yhteistyössä Bergenin yliopiston kanssa päättänyt perustaa joukkotiedotusta koskevan tietopäätteen jonka on tarkoitus antaa säännöllisesti joukkotiedotusvälineiden organisaatiota, rakennetta ja taloutta koskevaa tietoutta. Tarkoitus on myös kerätä niiden käyttöä koskevaa tietoa sekä tilastoja mainonnan kehityksestä. Päämääränä on hankkia parempaa ja ajankohtaisempaa tietoutta joukkotiedotuksen kehityksestä Norjassa.

NORDICOM-Norge tulee saamaan hoitaakseen vastuun tietopäätteen toiminnasta ja projekti käynnistetään kolmeksi vuodeksi. Tarkoitukseen on myönnetty n. 650 000 kruunua vuodelle 1994. NORDICOM-Norgen tehtävänä on koota rekisteri kaikesta Norjassa suoritetusta joukkotiedotusalan tutkimuksesta.

Sekä viranomaiset, ammattiryhmät että muut asiasta kiinnostuneet voivat hyödyntää päätettä tietojen hankintaan. Tarkoituksena on myös toimittaa joka vuosi julkaisu joka sisältää maan joukkotiedotusalan ajankohtaista tietoutta.

ET

Norjan radiosektorilla koettiin vuonna 1993 suuria muutoksia 

Norjan radio ja televisio laajensi ääniradiotoimintaa ottaen käyttöön uuden kanavan niiden kahden lisäksi jotka sillä oli ennestään. Samanaikaisesti kaikki kolme saivat selvästi oman profiilinsa, kukin oman kohderyhmänsä mukaisesti.

Lähes samanaikaisesti aloitti lähetykset yksityinen valtakunnallinen mainostuloin rahoitettu kanava. Tämä uusi radiokanava, "P4 Radio Hele Norge", on saanut varsin hyvän vastaanoton suurten kuulijaryhmien taholta ja siitä on lyhyessä ajassa tullut Norjan toiseksi suurin kanava NRKn P1'n rinnalle. N. 66 % väestöstä on sen ulottuvilla. Vuoden 1995 loppuun mennessä 90 % maan väestöstä pystyy vastaanottamaan P4'n lähetykset.

Toistaiseksi näyttää siltä että kirenevä kilpailu ääniradion puolella on erityisesti muodostunut lähiradioiden ongelmaksi. Kuulijatutkimukset ovat osoittaneet että lähiradiot ovat menettäneet suuren osan kuulijoistaan. Lähiradiosektorilta on myös kuultu valituksia siitä että P3'n ja P4'n ilmestyminen kuvaan ovat aiheuttaneet teknisiä ongelmia osalle lähiradioista. Ääniradiosektorilla tapahtuneet muutokset ovat saattaneet radiotoiminnan entistä suuremman huomion kohteeksi.

Yleisön edustajat vastustivat sitä että muutamat suositut ohjelmat muuttivat ajankohtaa ja siirrettiin kanavalta toiselle. Myös joukko NRKn työntekijöitä arvosteli osaa muutoksista. Keskustelua syntyi myös siitä voitiinko "P4 Radio Hele Norgen" ohjelmaprofiilin nähdä olevan sopusoinnussa toimilupaedellytyksien vaatimusten kanssa, joiden mukaan radion tulee pyrkiä palvelemaan suurinta mahdollista yleisöä.

Kulttuuriministeriö on P4'n toimiluvan myöntävä viranomainen. Yhtiön tulee vuosittain esittää vuosikertomus josta käy ilmi kuluneen vuoden toiminta sekä seuraavaa vuotta koskevat suunnitelmat. Vuosikertomuksen perusteella arvioidaan onko yhtiön toiminta sopusoinnussa niiden velvoitteiden kanssa jotka on mainittu toimilupaa koskevissa ehdoissa.

ET

Muutoksia P4'n omistussuhteissa 

Suurkäräjämietinnön nr 32 (1992-1993),"Media i tida", käsittelyn yhteydessä tehtiin uusi avaus jonka mukaan 33 1/3 % TV2'n ja P4 Radio Hele Norgen osakkeista vastaisuudessa saa joutua ulkomaisten omistajien haltuun. Alunperin oli raja pantu 20 prosenttiin.

Tämän jälkeen on tapahtunut muutoksia P4 Radio Hele Norgen omistuspuolella. Malmship A/S on siirtänyt osan osakkeistaan Kinnevik AS'lle ja ulkolaisten hallussa oleva omistusosuus on siten kohonnut 20'stä 33,32 prosenttiin.

Radio- ja televisiolain muutoksia
Joukkotiedotusmietinnön käsittelyn seurauksena suurkäräjät ovat tehneet joukon muutoksia radio- ja televisiolakiin. Ne astuivat voimaan 1. tammikuuta 1994.

Mainontaan saadaan nyt käyttää 15 prosenttia lähetysajasta. Aikaisemmin raja oli 10 prosentin kohdalla. Yhden tunnin aikana saadaan nyt lähettää 20 prosenttia mainoksia, aikaisemman 15 prosentin sijasta.

Lähiradiot ja paikalliset televisioyhtiöt ovat aikaisemmin joutuneet maksamaan 5 prosenttia mainostuloistaan valtiolle. Maksu on suoritettu rahastolle joka on ollut Lähiradio-lautakunnan valvonnassa ja jonka varat käytettiin paikallisradiotoimintaan. Tämä maksu on nyt poistettu, ja lähiradiolupien haltijat on siten asetettu samaan asemaan kuin yksityiset valtakunnalliset yhtiöt TV2 ja P4 jotka eivät ole joutuneet suorittamaan tämänkaltaisia maksuja.

Joukkotiedotusta koskevat asiat ovat saaneet oman hallintoyksikön nimeltä Valtion joukkotiedotushallinto eli Statens medieforvaltning.

Instituutio rakentuu entiselle Lähiradio-lautakunnalle jota kehitetään edelleen ja jolle tullaan osoittamaan uusia tehtäviä niiden lisäksi jotka Lähiradio-lautakunnalla oli. Valtion joukkotiedotushallinto tulee mm. olemaan toimilupia myöntävä elin ja se tulee hoitamaan sanomalehtitukeen liittyvät taloudelliset ja hallinnolliset tehtävät.

Lainmuutokset johtavat myös siihen että radio- ja televisio-ohjelmien valituslautakuntaa laajennetaan kolmesta kuuteen jäseneen. Valituslautakunta saa nyt myös tilaisuuden tuoda esille asioita oma-aloitteisesti.

ET

Toimintasuunnitelma joukkotiedotusvälineissä ilmenevää väkivaltaa vastaan 

Lisääntyvä väkivaltarikollisuus on ongelma jonka johdosta Kulttuuri- ja Oikeusministeriöt ovat valmistelemassa toimintasuunnitelmaa jossa erityisesti kiinnitetään huomiota joukkotiedotusvälineissä ilmenevään väkivaltaan. Tarkastelun kohteeksi eivät joudu ainoastaan väkivalta elokuvissa, videoissa ja televisiossa, vaan myös tietokonepeleissä ja muissa uuden tekniikan mukanaantuomissa välineissä.

Elokuvaa ja videota koskevat lait tullaan tarkistamaan, ja sen yhteydessä arvioidaan uudelleen toimilupien myöntäminen videofirmoille sekä kysymys elokuvien ikärajoista. Lisäksi halutaan panostaa asenteita luovaan toimintaan lasten ja nuorten parissa. On myös ilmaistu toivomus että joukkotiedotuksessa ilmenevää väkivaltaa ryhdytään tutkimaan entistä järjestelmällisemmin. Vuoden 1994 syksyllä on tarkoitus esittää kokonaisvaltainen toimintasuunnitelma joukkotiedotusvälineissä ilmenevää väkivaltaa vastaan. Se tulee sisältämään ehdotuksia lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteille.

ET

Päivittäisiä aluelähetyksiä 

NRK/Televisio tulee aloittamaan päivittäiset aluelähetykset Pohjois-Norjassa ensi syksynä. Lähetykset kattavat ensialkuun Nordlandin, Tromsin ja Ruijan alueet lähetyspaikkakunnan ollessa Tromssa. NRK haluaa palkata työntekijöitä Vadsøstä, Altasta, Bodøstä ja Mo i Ranasta. Pitemmällä tähtäimellä tullaan Nordland erottamaan omaksi alueeksi. Entisestään on NRK Televisiolla aluelähetys nimeltä Vestlandsrevyen joka kattaa Hordalandin sekä Sogn ja Fjordane-alueet.

Päivittäisten aluelähetysten käynnistäminen useammilla paikkakunnilla tulee edellyttämään lisääntyviä lupamaksutuloja.

Lähde: NTB/TF

Palaa sisällysluetteloon

RUOTSI 

Tilaa kahdelle uudelle televisiokanavalle Ruotsissa 

Ruotsissa on tilaa kahdelle uudelle valtakunnalliselle lähetysverkolle. Tämä käy ilmi mietinnöstä "Tekniskt utrymme för ytterligare TV-sändingar (SOU 1994:34). Toisen lähetysverkon, "M4"sen, pystyy vastaanottamaan 94 % Ruotsin väestöstä, kun taas toinen verkosto, "M5"nen tavoittaa 85-95% väestöstä, riippuen siitä hyödynnetäänkö kanavan 60 taajuuksia vai ei.

Lähetysverkkojen M4 ja M5 lähettäjiä voidaan käyttää myös paikallisiin ja alueellisiin lähetyksiin. Lähetysverkkojen M4 ja M5 sijasta voidaan asentaa lähettäjä-systeemi joka keskitetään suurempiin taajamiin. Mikäli käytetään n. 30 km alueelle ulottuvia lähettäjiä, voidaan kolme paikallisen alueen kattavaa lähettäjää asentaa vähintään parillekymmenelle paikkakunnalle joiden asukasluku on 70 000 tai enemmän.

Mietinnössä käsitellään myös digitaalisten tv-lähetysten mahdollisuutta. Digitaalitekniikka saattaa tulla mullistamaan TV-ohjelmien lähettämisen ja vastaanottamisen edellytykset.

Näyttää todennäköiseltä että digitaalista tekniikkaa käyttävien satelliittien välittämät TV-lähetykset otetaan käyttöön Euroopassa vuonna 1995. On mahdollista että myös jotkut kaapeliyritykset lähes samaan aikaan pystyvät tarjoamaan tilaajilleen digitaalisen tekniikan välittämiä TV-ohjelmia. Saattaa olla että 1990-luvun jälkipuolen aikana voidaan myös televerkostoa ryhtyä käyttämään TV-ohjelmien levitykseen, esim. tilaustelevisioiden toimesta.

Vuoden 1996 tienoilla pitäisi olla käsillä mahdollisuudet ryhtyä viestittämään digitaalisia TV-lähetyksiä maalähettimistä. Yksi edellytys digitaalisten maa-lähetysten aloittamiselle on - ainakin jos toimintaa on tarkoitus harjoittaa suuremmassa mittakaavassa - että poliittinen päätös sen puolesta tullaan tekemään. Mietinnön mukaan tänään ei voida ottaa kantaa siihen josko ja milloin digitaalisten maa-lähetysten aloitaminen on mahdollista. On kuitenkin luonnollista että päättäjäelimet tekevät päätökset digitaalisten maa-lähetysten suhteen heti kun edellytykset niihin ovat näköpiirissä. Mikäli päätöksentekoa viivytetään niin kauan että digitaaliset lähetykset on jo otettu käyttöön muissa levitysvälineissä, maa-lähetysten kayttöönotto saattaa jäädä pois kuvasta.

Mitä vähemmän analogista tekniikkaa käyttäviä lähetyksiä rakennetaan määrällisesti, sitä suurempi sija jää sille että digitaalisia lähetyksiä voidaan ottaa käyttöön tulevaisuudessa.

LM

Friggebo toivoo aluelähetyksiä koskevaa pikaista päätöstä 

Mietintöä kommentoidessaan Ruotsin kulttuuriministeri Birgit Friggebo toteaa että hän henkilökohtaisesti mielellään näkisi että alueelliset TV-yhtiöt ryhtyisivät lähettämään niin pian kuin mahdollista. Toimenpiteet joiden tarkoituksena on selvittää millä ehdoilla lähetystoiminnan on tarkoitus pelata, on jo käynnissä. Birgit Friggebo katsoo voivansa esittää jo ennen kesää ministeriön selvityksen, jossa osoitetaan mitkä vaihtoehtoiset ratkaisut ovat mahdolliset.

LM

Ehdotus uusiksi viranomaisiksi herättää keskustelua 

Hallitus on jättänyt eduskunnalle esityksen joka sisältää ehdotuksen radio- ja televisio-alojen uuden viranomaisjärjestön perustamisesta 1.heinäkuuta 1994.

Esityksessä ehdotetaan että kaksi uutta viranomaista - Radio- ja TV-laitos sekä Radion ja TV'n tarkastuslautakunta - tulevat korvaamaan nykyiset neljä viranomaista: Radiolautakunta, Kaapelilautakunta, Lähiradiolautakunta ja Paikallis-radiotoiminnan hallitus.

Radion ja TVn tarkastuslautakunta ottaa kannettavakseen vastuun valvoa niiden sääntöjen noudattamista jotka koskevat ohjelmien sisältöä. Tämä koskee mm. mainoksia ja määräyksiä jotka liittyvät valtion ja tiettyjen ohjelmayhtiöiden välisiin sopimuksiin.

Ehdotus on nostanut mielipiteen vaihtoa jo ennen kuin se jätettiin eduskunnalle. Tietyt tarkkailijat ovat ilmaisseet huolestumisensa sen suhteen että valtio aikoo lisätä eetteriviestinnän kontrollia, kun taas toiset aivan päinvastaisesti ilmaisevat pelkonsa että nyt ollaan poistamassa viranomaisten taholta ennen hoidettu valvonta kokonaisuudessaan. Eräässä kommentissaan kulttuuriministeri Birgit Friggebo korostaa että ehdotetut viranomaiset tulevat suorittamaan täsmälleen samat tehtävät kuin nykyiset viranomaiset. Muutokset merkitsevät että lupien myöntäminen ja toisaalta vallitsevien, eetteriviestinnän sisältöä koskevien sääntöjen valvonta pidetään erillään kaikkien lähetysmuotojen osalta.

Toinen mielipiteenvaihtoon johtanut kysymys on minne viranomaisten toimet sijoitetaan. Ehdotuksessa esitetään että muutosten toteuttaminen ennen 1. heinäkuuta 1994 edellyttää että käyttöön otetaan nykyisten viranomaisten toimitilat Tukholmassa. Muutamat eri paikkakuntien edustajat, esim.

Sundsvallin edustaja, puolestaan ehdottavat että nämä sijoitetaan pääkaupungin ulkopuolelle.

LM

Paikallisradioiden maksut edelleenkin korkeat 

Eteläisen ja läntisen Ruotsin paikallisradioiden huutokauppa pidettiin 6. joulukuuta Göteborgissa. Yhteensä 21 toimilupaa myönnettiin Göteborgiin, Malmöön, Lundiin, Helsingborgiin, Kristianstadiin, Halmstadiin; Jönköpingiin, Växjöön ja Boråsiin. Myös tällä kertaa maksut olivat korkeat. Kallein oli Göteborgiin myönnetty lupa joka huudettiin 3,05 miljoonan kruunun vuosihintaan. Alhaisin Göteborgiin perustetun paikallisradion vuosimaksu jäi 2,25 miljoonaan . Alhaisimmat maksut, 1,1 mill. saivat kaksi Växjön toimiluvan haltijaa maksettavakseen. Lundissa maksujen määrät vaihtelevat suuresti. Muuan toimiluvansaaja maksaa 2,35 mill., kun taas toinen vain 1,2 mill.

Paikallisradiotoiminnan hallitus on julistanut uuden huutokaupan 21. maaliskuuta 1994. Silloin jaetaan kaksi toimilupaa Södertäljeen. Syy siihen että näitä toimilupia ei ole pantu kaupattavaksi aikaisemmin, on että niistä tehtiin valitukset.

Paikallisradiotoiminnan hallitus on lisäksi pyytänyt Lennätinhallitusta ottamaan käsitelväviksi paikallisradion taajuudet 15 uudelle lähetysalueella.

Paikallisradioverkostoa arvostellaan
Kun 57 paikallisradion toimilupaa on myönnety, piirtyy kuva jossa viisi verkostoa ja joukko verkostoihin kuulumattomia asemia erottuvat omaksi ryhmäksi. Missä määrin nämä tulevat toimimaan yhteistyössä on vielä varsin epäselvää. Monet paikallisasemat ovat käynnistämässä omia uutislähetyksiä.

Mainitut viisi verkostoa ovat Z-radio jolla 11 asemaa, RIX (Svensk Radioutveckling) 14 asemaa, Radio City (Svenska Dagbladet) 9 asemaa, Energy (NRJ) 3 asemaa ja Megapol (Bonniers) 4 asemaa. Kuusitoista asemaa ovat verkostojen ulkopuolella, mutta ne ovat jonkinasteisessa yhteistyössä verkostojen kanssa ilmoitussektorilla.

Verkostojen perustamista on arvosteltu valtiopäivillä joidenkin sosiaalidemokraattien taholta. Puheenvuoroissa väitetään että lupien myöntäminen on johtanut monopolisointiin ja vaaditaan että lakia tulee tarkistaa.

LM

Yksityisiä koodereita koskeva laki hyväksytty 

Laki joka koskee tiettyjen koodausvälineiden kieltoa astui voimaan vuodenvaihteessa. Laki kieltää sellaisten koodausvälineiden valmistamisen, siirtämisen, vuokraamisen ja asentamisen jotka mahdollistavat sen että joku ilman lupaa saa käyttöönsä koodattuja radio- tai TV-lähetyksiä jotka ovat tarjolla maksua vastaan.

Kokemukset lain soveltamisesta ovat vielä varsin rajoitetut. Tietyt raportit kertovat että osa postiennakkomyynnistä on siirtynyt Tanskaan.

LM

Palaa sisällysluetteloon

SUOMI 

Yleisradiolaki voimaan 

Uusi laki Yleisradio Oy:stä on ollut voimassa vuoden alusta. Laissa määritellään Yleisradion julkisen palvelun tehtävät, hallinto ja rahoitus. Yhtiö ei enää tarvitse erillistä toimilupaa.

Lailla selkeytetään julkisen palvelun yleisradiotoiminnan hoitoa ja korostetaan tehtävän merkitystä. Uusi laki antaa myös mahdollisuuden suunnitella Yleisradion toimintaa nykyistä pitkäjänteisemmin. Yhtiön hallinto nykyaikaistuu.

Yleisradion ja MTV:n keskinäinen suhde säilyy ennallaan siten, että MTV maksaa Yleisradiolle edelleen niin sanottua julkisen palvelun maksua. Lailla halutaan taata alueellisesti ja kielellisesti tasapuoliset yleisradiopalvelut. Kotimaisen kulttuurin välittäminen ja tukeminen on keskeinen tavoite.

Yleisradio Oy:n tulee valmistaa, tuottaa ja lähettää suomalaisia ohjelmia ja välittää uutisia ja ohjelmia Suomen ja ulkomaiden välillä.

Julkisen palvelun yleisradiotoiminnalta vaaditaan monipuolisten tietojen, mielipiteiden ja keskustelujen tarjontaa. Tarjontaa tulee olla vähemmistöille ja eri kieliryhmille. Laki antaa tehtäväksi myös ohjelmiston sivistävän luonteen edistämisen, kansalaisten opiskelun tukemisen ja hartausohjelmien tarjonnan.

Yksi tavoite on nykyistä yritysmäisempi johtamiskulttuuri. Eduskunta valitsee Yleisradiolle 21-henkisen hallintoneuvoston. Se nimittää toimitusjohtajan, jonka toimikausi on viisi vuotta. Hallintoneuvoston jäsenten tulee olla tiedettä, taidetta, sivistystyötä ja elinkeino- ja talouselämää tuntevia sekä eri yhteiskunta- ja kieliryhmiä edustavia henkilöitä.

Liikenneministeriön edustajalla on hallintoneuvostossa läsnäolo- ja puheoikeus. Puheoikeus ei kuitenkaan ulotu ohjelmapoliittisiin asioihin. Yhtiön hallituksen valitsee hallintoneuvosto toimitusjohtajan esityksestä. Hallituksen tulee olla kokoonpanoltaan monipuolinen ja edustaa mm. eri yhteiskuntaryhmiä ja molempia kieliryhmiä.

Valtion tulee omistaa vähintää 70 prosenttia Yleisradio Oy:n osakkeista. Yleisradio rahoittaa edelleen toimintaansa pääosin vastaanottimen käyttömaksuilla. Yhtiö ei saa lähetää mainoksia kuin poikkeuksellisesti erillisellä luvalla. Liikenneministeriö on jo myöntänyt lain perusteella luvan mainosten lähettämiseen viiden suuren urheilutapahtuman yhteydessä.

Eduskunta edellytti lain säätämisen yhteydessä huolehtimista siitä, että YLEn henkilöstöpolitiikassa turvataan kaikilla tasoilla miesten ja naisten välinen tasa-arvo. Yleisradio velvoitettiin ohjelmatoiminnallaan vaikuttamaan sukupuolten välisen tasa-arvon lisääntymiseen suomalaisessa yhteiskunnassa.

YLEn johtajisto vaihtuu myös. Uutena pääjohtajana aloittaa huhtikuun alusta Arne Wessberg. Hän on aiemmin toiminut TV 2:n johtajana.

KK

Radioluvat haussa 

Liikenneministeriö on saanut yli 100 toimilupahakemusta ääniyleisradiotoimintaan. Ministeriö muistutti vuoden alussa paikallisradioita siitä, että niiden toimiluvat umpeutuvat kesäkuun lopussa. Samalla ministeriö kehotti kaikkia uusia alalle pyrkijöitä toimittamaan hakemuksensa ministeriöön.

Liikenneministeriön tavoitteena on toisaalta turvata nykyisten radioiden mahdollisuudet toimia, toisaalta monipuolistaa radiokenttää.

Useimmat saapuneista hakemuksista ovat jo toimivilta yli 50:ltä paikallisradiolta, joista kaikki haluavat uudistaa lupansa. Jotkin niistä tahtovat lisäksi laajentaa aluettaan tai perustaa rinnakkaisen kanavan.

Kokonaan uusia hakijoita on 50. Alalle pyrkijöissä on mm. muutamia erikoisradioita (nuorisoradio, countryradio).

Eniten julkista kiinnostusta on herättänyt se, myönnetäänkö lupa valtakunnalliseen mainosradioon. Sellaista tavoittelee englantilainen Classic FM klassisen musiikin asemalle ja MTV Oy, joka hakee lupaa työnimellä Uutisradio kulkevalle kaupalliselle radioasemalle.

Nyt valtakunnallisia radiokanavia on vain YLEllä. MTV on arvioinut, että se saisi kanavalleen 30-40 miljoonaan markan mainostulot vuodessa ja että toiminta saataisiin parissa vuodessa kannattavaksi.

Paikallisradioiden toimiluvan ehtoja on tarkoitus muuttaa mm. niin, että mahdollisuudet yhteislähetyksiin lisääntyvät.

Liikenneministeriö aikoo saada oman esityksensä toimiluviksi maaliskuun aikana. Sen jälkeen asia siirtyy poliittiseen harkintaan. Toimiluvat myöntää valtioneuvosto.

Paikallisradioasemien yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna 165 miljoonaa markkaa.

KK

Elokuvan 100-vuotisjuhlavuoden valmistelut 

Kaikkialla Euroopassa vietetään elokuvan 100-vuotisjuhlavuotta vuonna 1995. Hanke kuuluu mm. Euroopan neuvoston ja Euroopan Unionin ohjelmiin. Opetusministeriö asetti 3.2.1994 työryhmän valmistelemaan ja koordinoimaan juhlavuoden viettoa.

Toimeksiannon mukaan "työryhmän tehtävänä on vaikuttaa elokuvan ja elokuvakulttuurin aseman parantamiseen maassamme siten, että näkök ulmana on elokuvan historia, nykypäivä ja tulevaisuus. Erityistä huomiota tulee kiinnittää suomalaisen elokuvan ja sen edellytysten parantamiseen ja tunnetuksitekemiseen. Työryhmän tulee ottaa huomioon koko audiovisuaalinen kenttä. Työryhmän tulee olla yhteistyössä kansainvälisin juhlavuoden hankkeisiin ja vaikuttaa siihen, että juhlavuosi näkyy koko maassa."

Työryhmän puheenjohtajana toimii Suomen elokuvasäätiön hallituksen puheenjohtaja, kirjailija Jörn Donner.

KHK

Arvio integraation vaikutuksista 

Opetusministeriö julkaisi vuoden vaihteessa selvityksen "Kulttuuripolitiikka ja Euroopan integraatio". Kirjassa arvioidaan ETA-sopimuksen ja mahdollisen EU-jäsenyyden vaikutuksia kulttuuripolitiikkaan, audiovisuaalinen kulttuuri mukaan lukien sekä Suomen kulttuurielämän näköaloja yhdentyvässä Euroopassa. Taustaksi esitellään yhteisön kulttuuritoiminnan vaiheita ja sen nykyisiä kulttuuri- ja audiovisuaaliohjlelmia. Julkaisussa on selostettu myös hallituksen ja eduskunnan kantoja kulttuurikysymyksiin neuvottelujen eri vaiheissa.

Julkaisun tekijät, Risto Kivelä ja Kristina Hautala-Kajos, ovat opetusministeriön kulttuuriosaston integraatiovirkamiehiä.

KHK

Palaa sisällysluetteloon