2.6.2003: Kulttuuriministeri Tanja Karpela:
Tekijänoikeuslain uudistaminen saatetaan ensi tilassa loppun
– Tekijänoikeuden näkökulmasta avoin tietoverkko, Internet, on tietoyhteiskunnan merkittävin ja haasteellisin osa-alue, sanoi kulttuuriministeri Tanja Karpela avatessaan maanantaina pohjoismaisen tekijänoikeussymposiumin Helsingissä.
Karpelan mukaan myös hallitusohjelmassa on huomioitu tekijänoikeuden merkitys: – Tekijänoikeuslain-säädäntöä kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan vaatimuksia. Hallitus on luvannut myös uudistaa tekijänoikeuslainsäädännön. Nyt käsillä oleva tekijänoikeuslain uudistuksen ensimmäinen vaihe saatetaan ensi tilassa loppuun. Keväällä valtiopäivien päättyessä rauenneen hallituksen esityksen pohjalta laaditaan uusi esitys, joka pyritään saattamaan julkiselle kommenttikierrokselle ennen kesälomakautta. Lopullinen hallituksen esitys viimeistellään kesän jälkeen. Toisen vaiheen uudistusten valmistelut aloitetaan tämän jälkeen viipymättä.
– Internetissä suojatun aineiston käyttötapahtumat voivat ulottua kaikkialle maailmaan. Yksi tärkeimmistä, vielä ratkaisua vailla olevista kysymyksistä on, mitä lakia sovelletaan näihin globaaleihin transaktioihin, sanoi Karpela. Yhtä merkittävä kysymys on se, minkä maan viranomaiset ovat toimivaltaisia sekä miten tutkinta oikeudenloukkaustapauksissa järjestetään ja vastuulliset saatetaan tuomioistuimen eteen.
Karpelan mukaan tekijänoikeuden toimivuus on yksi keskeisimmistä tietoyhteiskunnan vaatimuksista. Digitaalinen sisältöjen tuotanto, kopiointi ja levitys on muuttunut entistä vaivattomammaksi. Tällaisessa käyttöympäristössä pitäisi aineistojen käyttöoikeuksien olla helposti hankittavissa. – Tämä asettaa suuria haasteita oikeudenhaltijoille ja oikeuksien yhteisvalvontajärjestöille sekä asettaa tuottajille, käyttäjille ja oikeudenhaltijoille uusia ammattitaitovaatimuksia.
– Tekijänoikeuden toimivuutta digitaalisessa ympäristössä voidaan merkittävästi parantaa teknisillä suojakeinoilla. Niiden teho riippuu kuitenkin siitä, kuinka laajasti ne otetaan käyttöön, kuinka tehokkaita ne ovat sekä siitä, millainen oikeudellinen suoja niille annetaan. Teknisten suojausten käytössä on myös nähty esteitä vapaalle tiedonkululle. Toinen suuri ongelma on tallenteiden suojausstandardien ja kuluttajien käytössä olevien laitteiden yhteensopimattomuus. Teknisten suojausten toimiva ratkaisu on todennäköisesti tallennemarkkinoiden kohtalonkysymys, sanoi Karpela.
Ministeri Karpelan mukaan pohjoismaisen yhteistyön merkitys ja tarve korostuu myös EU:ssa. – Komission lupaama tiedonanto mahdollisista uusista harmonisoinnin kohteista sekä vanhojen direktiivien uudistamisesta koskee myös tietoyhteiskuntakysymyksiä. Uutena mahdollisena harmonisoinnin kohteena on mainittu esimerkiksi tekijänoikeuksien kollektiivinen hallinnointi tekijänoikeusjärjestöjen tapaan.
Lähde: Opetusministeriö
22.05.2003:
Työryhmä selvittämään Ylen rahoitusta ja julkista palvelua
Liikenne- ja viestintäministeriö teettää laajan työryhmäselvityksen televisiotoiminnan nykytilasta ja näkymistä. Taustalla on televisiotoiminnan digitalisoituminen ja viestintämuotojen yhdentyminen. Työryhmä pohtii mm. Yleisradion rahoitusta, digitaaliseen televisiotoimintaan siirtymisen vauhdittamista ja julkisen palvelun määritelmää. Työryhmän tulee työssään ottaa huomioon yhtiön toiminnan tehostamismahdollisuudet.
Ryhmän ehdotuksia odotetaan 30. syyskuuta 2004 ja väliraporttia erityisesti digitelevisioasioista 1. joulukuuta 2003 mennessä.
Hallitusohjelman mukaisesti työryhmän on määrä tarkastella, sopiiko julkisen palvelun määritelmä nykyiseen toimintaympäristöön ja selvittää, miten Yleisradio Oy:n rahoitus pitäisi järjestää. Työryhmä pohtii myös, tarvitsisiko YLE:n hallintomallia muuttaa.
Työryhmän pitää miettiä, mitä olisi tehtävissä digitaaliseen televisiotoimintaan siirtymisen nopeuttamiseksi. Se arvioi myös analogisten televisiolähetysten lopettamisajankohdan tarkoituksenmukaisuutta.
Työryhmän jäsenet on valittu parlamentaarisesti edustavasti. Työryhmää vetää pääsihteeri Seppo Niemelä (kesk.). Hän on toiminut päätoimittajana ja tietokirjailijana, sekä ollut pitkään Yleisradion hallintoneuvoston jäsen ja puheenjohtaja. 1990-luvulla hän pohjusti liikenneministeriön selvitysmiehenä sähköisen viestinnän ratkaisuja.
Työryhmän muut jäsenet ovat toimitusjohtaja Reijo Svento (sd.), erityisavustaja Max Mickelsson (kok.), yhteyspäällikkö Matti Hokkanen (vas.), kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.), kansanedustaja Eva Biaudet (r.), oikeustieteen kandidaatti Ingrid Heickell (kd.) sekä liikenne- ja viestintäministeriön edustaja apulaisosastopäällikkö Liisa Ero. Työryhmän sihteerit ovat viestintäneuvos Ismo Kosonen ja neuvotteleva virkamies Maaret Suomi liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Televisiomaksuun korotus
Televisiomaksu nousee 13 prosenttia ensi vuoden alusta. Valtioneuvosto päätti televisiomaksusta 22. toukokuuta.
Uusi vuosimaksu on 186,60 euroa. Televisiomaksun voi myös maksaa puolen vuoden (93,90 euroa) tai kolmen kuukauden jaksoissa (47,50 euroa). Televisiomaksu on Suomessa alle eurooppalaisen keskitason.
Televisiomaksulla rahoitetaan Yleisradio Oy:n toimintaa. Televisiomaksun korotus perustuu YLE:n hallintoneuvoston esitykseen ja sen taustalla on parlamentaarisen työryhmän vuonna 2001 esittämä kokonaisratkaisu. Kokonaisratkaisun perusteella mm. puolitettiin kaupallisten yhtiöiden toimilupamaksu viime vuonna.
Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö
Palaa sisällysluetteloon