Medier i Norden

ISLANTI 

19.3.2003: Islantilaiset katsovat tv:tä entistä enemmän

Vuonna 2002 televisiokatseluun kului jokaiselta islantilaiselta keskimäärin 2 tuntia ja 41 minuuttia päivässä gallup-tutkimuksen mukaan.

Mitattu aika on melkein 40 minuuttia enemmän kuin mitä keskivertoislantilainen käytti tv:n katseluun vuonna –98. Lisääntyneen tv-katselun lisäksi myös video- ja dvd-levyjen vuokraus on noussut voimakkaasti.

Käyntiluvut ovat korkeat myös elokuvissa ja teattereissa ja viikoittain pääkaupunkiseudulla pyörii noin 20 elokuvaa. Elokuvateattereiden määrä on noussut rajusti. Islantilaiset näyttävät käyttävän yhä enemmän aikaansa erilaisiin ajanvietteisiin.

Lähde: Islannin opetusministeriö

10.3.2003: Tele Island aloittanut digitaaliset tv-lähetykset

Islannin laajakaistatelevisioyhtiö (Tele Island Bredbånd) on aloittanut digitaaliset tv-lähetykset laajakaistaverkossa perinteisten lähetysten vielä kulkiessa rinnakkain.

Tele Island ryhtyi valmistelemaan siirtymistä viime vuonna ja digitaalisen tv:n paikalleen saaminen ja kokeilut ovat sujuneet suunnitellusti. Tele Islannin antaman tiedotteen mukaan aluksi tarjolla on yli 40 tv-asemaa kolmessa tilauspaketissa ja lisäksi yli 20 ulkomaalaista radioasemaa, joissa on erikoistuttu teemamusiikkiin.

Teknisten uutuuksien joukosta löytyy elektroninen ohjelmanäytin ja erityinen vuorokauden ympäri pyörivä sääkanava, josta nähdään senhetkinen sää ja pääkaupunkiseudun ja muidenkin paikkakuntien säätiedotukset.

Lähde: Islannin opetusministeriö

Palaa sisällysluetteloon

NORJA 

31.3.2003: Vuoden 2002 mediabarometrin mukaan norjalaiset lukevat entistä enemmän kirjoja

Keskivertopäivänä 23 prosenttia norjalaisista lukevat kirjaa, Norjan tilastokeskuksen tekemän mediabarometri 2002 -mittauksen mukaan.

Kirjaa keskivertopäivänä 5 vuotta sitten luki vain 17 prosenttia. Ahkerimpia kirjatoukkia ovat kaupungeissa asuvat korkeasti koulutetut naiset.

Tutkimuksen mukaan norjalaisten internetin ja tietokoneiden käyttö ei ole erityisemmin kasvanut viime vuonna.

Mediabarometri 2002 antaa myös kuvan siitä, miten paljon norjalaiset kuluttivat aikaa medioihin. Norjalaiset 9 –79 -vuotiaat käyttävät 14 minuuttia päivässä kirjan lukemiseen. Puoli tuntia kului lehdenlukuun ja tv-katseluun melkein kaksi ja puoli tuntia.

Kirjoja, aikakauslehtiä, kotitietokonetta ja internetiä käyttävät vähemmän koulutettuja enemmän pidemmälle koulutetut, tutkimuksesta ilmenee.

Lähde: Norjan tilastokeskus

28.2.2003: Uudet radiotoimiluvat haussa

Norjan kulttuuri- ja kirkkoasiainministeriö on pannut aivan uuden maata kattavan FM -radiotoimiluvan hakuun. Toimilupa on voimassa 1. tammikuuta 2004 lähtien.

" – Haluamme vahvistaa kulttuuriraportointia yleisradiotarjonnassa. Siksi panemme hakuun toimiluvan kanavasta, jonka lähetysten on perustuttava yleisradiolähetysten periaatteille ja jolla on oltava selvä kulttuuriprofiili, joka peilaa norjalaisen ja kansainvälisen kulttuurielämän moninaisuutta", sanoo ministeri Valgerd Svarstad Haugland eräässä lehdistötiedotteessa.

Kanavan on katettava vähintään 60 prosenttia kansasta FM-leveydellä sekä kaikki läänit.

Hakuaika päättyy 30. huhtikuuta 2003 kello 14.00. Ministeriö toivoo voivansa myöntää luvan ennen kesää. Lähetysten on aloitettava viimeistään 1. kesäkuuta 2004. Toimilupakausi on 10 vuotta.

Lähde: Norjan kulttuuri- ja kirkkoasiainministeriö

Palaa sisällysluetteloon

RUOTSI 

21.3.2003: Digitaalisia tv-verkkoja laajennetaan – vähintään 8 kanavaa kuhunkin kotitalouteen

"Koko maassa on voitava vastaanottaa lähetyksiä vähintään 8:lta tv-kanavalta. Näin ehdottaa hallitus digitaalisia tv-lähetyksiä koskevassa ehdotuksessaan, joka tänään annetaan eduskunnalle. Digitaalisia tv-verkkoja laajennetaan. Analogiset tv-lähetykset lakkautetaan vaiheittain ja loppuvat kokonaan 1. lokakuuta 2007", sanotaan Ruotsin kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa.

Digitaaliset lähetykset maaverkon kautta aloitettiin 1999 ja saavuttavat tätä nykyä noin 90 prosenttia kansasta. Kahden uuden lähetysverkon rakentaminen nostattaa kattavuutta 98 prosenttiin.

"Toimikunta perustetaan suunnittelemaan uudelleenjärjestelyä ja yhtenäistämään suurelle yleisölle annettavaa tietoa. On tärkeätä, että tekniikanvaihtoa johtavat ryhmät ovat yhteistyössä niin, että neuvonanto kuluttajille sujuu hyvin ja uudelleenjärjestelyt joustavasti. Toimikunnan on siksi oltava läheisessä yhteistyössä viranomaisiin, tv-yhtiöihin, jakelupuoleen ja kotielektroniikkayrityksiin yhtä lailla kuin eri kuluttajaryhmiä edustaviin järjestöihin", lehdistötiedotteessa sanotaan.

Lähde: Ruotsin kulttuuriministeriö

31.1.2003: Kirjat ja aikakauslehdet halventuneet alv -uudistuksen jälkeen

"Kirjat ja aikakauslehdet ovat halventuneet arvonlisäveroalennuksen jälkeen". Tämä on Bokpriskommissionenin johtopäätös toisessa osaraportissaan kulttuuriministeri Marita Ulvskogille, kertoo kulttuuriministeriö.

"Toimikunta, joka asetettiin 1. tammikuuta 2002 mm. seuraamaan ja tarkistamaan kirjojen ja aikakauslehtien hintakehitystä 1. tammikuuta 2002 jälkeen eli silloin kun näiden tavaroiden alv:tä vähennettiin 25 prosentista voi nyt uudessa raportissaan todeta, että ensimmäisessä raportissa esitetyt tulokset voidaan vahvistaa. Vielä vuosi alv –uudistuksen jälkeenkin kirjat ja aikakauslehdet ovat halvempia", sanotaan lehdistötiedotteessa.

Lähde: Ruotsin kulttuuriministeriö

Palaa sisällysluetteloon

SUOMI 

13.03.2003 Uudet digitelevisioluvat erikois- ja alueellisille kanaville

Neljä yritystä on saanut ohjelmistoluvan digitaaliseen televisiotoimintaan. Luvat annettiin erikoiskanaville ja alueellisille kanaville. Valtioneuvosto myönsi toimiluvat 13. maaliskuuta.

Canal+ Finland Oy sai ohjelmistoluvan kolmelle maksulliselle elokuvakanavalle. Janton Oy:lle myönnettiin alueellinen lupa pääkaupunkiseudulle ja Pirkanmaalle ja Turun Kaapelitelevisio Oy:lle alueellinen lupa Turun seudulle. Vizor Oy sai toimiluvan ostoskanavaa varten.

SubTV:n toimilupaa muutettiin niin, ettei yhtiön tarvitse enää lähettää alueellisia ohjelmia.

Uusien ohjelmistolupien jakaminen on liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasin mukaan tärkeä asia. - Uusien kanavien toiminnan aloittaminen merkitsee selvää parannusta digitelevision tarjontaan ja on omiaan edistämään digitelevision yleistymistä, ministeri Sasi sanoo. Sasin mielestä digitelevision paremmat palvelut alkavat vähitellen näkyä. Enää ei ole kysymys vain paremmasta kuvasta vaan ohjelmistotarjonnasta. - Kun digisovittimet ovat käyneet nyt hyvin kaupaksi, on toiminnan harjoittajien kiinnostus myös kasvanut, ministeri Sasi sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeriön tarkoituksena on käynnistää lähiaikoina uusi toimilupakierros, jolla haetaan toimijoita niille alueille, jotka tällä kierroksella jäivät vaille alueellista toimijaa.

Digitaalisissa televisioverkoissa oli vapaata lähetyskapasiteettia, koska vuonna 1999 digitelevisioluvan saaneista yrityksistä neljä luopui toimiluvastaan tai ei aloittanut toimintaa määräaikaan mennessä. Toimilupiin tuli yhteensä 12 hakemusta. Toimiluvat ovat voimassa 31.8.2010 saakka.

Suomessa on digitaalinen televisiotoimilupa nyt yhteensä yhdeksällä yrityksellä. Kanavat on sijoitettu kolmeen kanavanippuun. Parhaillaan on suunnitteilla myös neljäs kanavanippu, joka on alustavien suunnitelmien mukaan tarkoitus varata datapalveluiden välittämiseen.

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö

10.3.2003: YLE aikeissa korottaa tv-lupamaksua

Ylen tulopuolta on korotettava vuonna 2004 ja Ylen hallintojohtaja Jussi Tunturi pitää tv-lupamaksujen nostamista kymmenellä prosentilla toivottavana, ilmoittaa Internytt.

Silloin maksut nousisivat runsaalla 20 eurolla vuodessa, Tunturi sanoo Aamulehdelle.

Lähde: Internytt/Aamulehti

Palaa sisällysluetteloon

TANSKA 

2.4.2003: Yhteistyösopimus solmittu DRn, TV2n ja elokuva-alan välillä

Monet ehtivät jo odottaa Tanskan julkisen palvelun kanavan DR:n, TV 2:n ja producentforeningenin (elokuva- ja tv-tuottajien toimialayhdistyksen ja työnantajajärjestön) sopimusta ja sitä minkälaiseksi tv-yhtiöiden velvoite osallistua Tanskan elokuvatuotannon tukemiseen muodostuu. Tanskan elokuvainstituutti, Det Danske Filminstitut, toimi yhdyssiteenä osapuolten välillä. Neuvottelut kestivät muutaman kuukauden, jolloin elokuvatuotanto oli osittain pysähdyksissä sopimusta odotellessa.

"Hallituksen media- ja elokuva -alan sopimukset vuodelta 2002 lyövät puihin sekä tv-asemien että julkisen tuen suuruuden seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Näin taataan tanskalaisen elokuvatuotannon laatu jatkossakin", elokuvainstituutin lehdistötiedotteessa sanotaan.

Mediasopimuksessa tv-asemat velvoitetaan vuosiksi 2003–2006 käyttämään 60 miljoonaa kruunua kukin vuosittain erimuotoiseen elokuvatuotannolliseen panostukseen Tanskassa. Summasta 35 miljoonaa menee katseluoikeuksien ostoon ja investointeihin. Tv-asemien mukanaololla katetaan keskimääräisesti noin 20 prosenttia elokuvan tuotantokustannuksista.

Tv-asemien mukanaololla on vuosittain ratkaiseva merkitys noin 16–20 elokuvan rahoituksessa. Kun elokuvat on nähty elokuvissa ja päästetty video- ja dvd-levitykseen tv-asemat myötävaikuttavat vielä monta vuotta siihen, että tv-katsojat pääsevät osallisiksi elokuvien katseluun", sanotaan lehdistötiedotteessa.

Lähde: Det Danske Filminstitut

21.2.2003: TV 2 valmis yksityistettäväksi

"TV 2:n osakeyhtiöittäminen on perusteltua vuosien 2002–2006 mediasopimuksissa mainituin ehdoin", sanotaan kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa.

"Yksityistäminen vahvistaisi TV 2:n kaupallisia kehitysmahdollisuuksia ja tulopohjaa mm. ajatellen ohjelmatuotantoa. Samalla TV 2:lle tulee varmistaa riskihalukasta pääomaa yksityisiltä niin, että tulopohja voidaan säilyttää myös pitkällä aikavälillä ja taata monipuolinen laadukas ohjelmatarjonta. Näin sanotaan kulttuuriministeriön vastikään PricewaterhouseCoopersilta että Danske Bankilta saaduissa raporteissa.

"Raporteissa pidetään todennäköisenä sitä, että yksityistettynä TV 2 edelleenkin pystyy pitämään kiinni julkisen palvelun -velvoitteistaan vaikka sen lisenssi jääkin pois. Samalla arvioidaan yksityistämisen etenkin pitkällä aikavälillä takaavan hyvän ja laajan tarjonnan, joka sisältää mm. uutisia, tanskalaisia elokuvia, urheilua ja viihdettä. Voimme siksi todeta edellytysten yksityistämisprosessille olevan läsnä, sanoo hallituspuolueet ja tanskan kansanpuolue.

Lähde: Tanskan kulttuuriministeriö

Palaa sisällysluetteloon

POHJOLA 

17.3.2003: Pohjoismainen tv-paketti Itä-Eurooppaan

Nordvisiossa yhteistyötä tekevät viisi pohjoismaista julkisen palvelun kanavaa tarjoavat Baltian ja Balkanin tv-yhtiöille 325 tunnin tv-ohjelmapaketin, ilmoitetaan DR:n uutiskirjeessä. Paketti on myynnissä EBU:ssa (European Broadcasting Unionissa).

"Paketti koostuu omasta draamatuotannosta, lasten- ja nuortenlähetyksistä. Näitä tarjotaan itäeurooppalaisille julkisen palvelun asemille edulliseen hintaan – eli hintaan, minkä he ovat valmiita siitä maksamaan.

Tavoitteena on antaa itäeurooppalaisille julkisen palvelun –asemille mahdollisuus varustautua kilpailuun kaupallisten tv-kanavien kanssa", sanotaan mm. DR:n uutiskirjeessä.

Lähde: DR:n uutiskirje

9.1.2003: Ruotsi panee monikulttuurisen Pohjolan etusijalle

Ruotsi, joka on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa vuonna 2003 aikoo mm. priorisoida monikulttuurista Pohjolaa, sanotaan kulttuuri- ja media-alueetta valvovan kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa.

Kaksi media-alaan liittyvää asiaa mainitaan erityisesti:

"Voidaksemme olla mukana jatkamassa vahvojen julkisen palvelun kanavayritysten toimintaa Pohjolan ja jäsenehdokasmaiden kulttuuriministerit kutsutaan EU:n tv-direktiivejä käsittelevään kokoukseen.

Pohjoismaista elokuvapalkintoa koskevaa kysymystä selvitellään."

Lähde: Ruotsin kulttuuriministeriö

Palaa sisällysluetteloon